Uutisaamussa pohdittiin, onko raha aito este liikkumiselle ja annettiin vinkkejä budjettiystävälliseen treenaamiseen.
Hyvinvointiyritys Herbalifen hiljattain julkaisemassa kyselyssä lähes joka viides suomalainen sanoi rahan olevan este liikuntaharrastuksen aloittamiselle. Tulos tukee käsitystä sosioekonomisen aseman vaikutuksesta liikunnan määrään.
Liikunnallisen elämäntavan erityisasiantuntija Matleena Livson Olympiakomiteasta sanoo, että varallisuus voi vaikuttaa liikuntatottumuksiin montaa eri reittiä.
– Jos on hyvin vähän rahaa käytössä, joutuu ylipäätään miettimään, minkä verran voi käyttää rahaa harrastuksiin, ja ei ole välttämättä ensimmäisenä mielessä se liikkuminen, Livson toteaa.
Lisäksi sosioekonomiseen taustaan kytkeytyvä osaamistaso, asenteet, voimavarat sekä ihmisen sosiaaliset ja kulttuuriset ryhmät vaikuttavat arjessa tehtäviin valintoihin.
– Kaikillahan on tietty rahamäärä, jota haluaa tai on mahdollista käyttää vapaa-aikaan. Jotkut arvottaa liikunnan korkeammalle kuin toiset, personal trainer Sirja Hannula sanoo.
Lue myös: Riittääkö pelkkä kävely liikunnaksi? Personal trainer vastaa – lenkeillä yksi ylivoimainen etu
Liikunnallisen elämäntavan ei tarvitse maksaa
Liikunnalliseen elämäntapaan ei välttämättä tarvitse kalliita jäsenyyksiä tai välineitä. Esimerkiksi kuntien ulkokuntosaleja, frisbeegolfratoja ja urheilukenttiä voi käyttää veloituksetta. Monet kirjastot lainaavat treenitarvikkeita, kuten kahvakuulia. Säästää voi myös hyödyntämällä kuntien tarjoamia liikuntapalveluita, ostamalla harrastusvälineet käytettyinä sekä etsimällä kimppakyytejä.
– Ylipäätään voi miettiä, miten voi harrastusten matkakuluissa säästää. Voisiko sielläkin kävellen, pyöräillen tai julkisilla liikennevälineillä tehdä edes osan matkoista, Livson vinkkaa.
Lue myös: Juha-Pekka puristi Audinsa kulutuksen 2,2 litraan satasella – hänen parhailla vinkeillään voit säästää selvää rahaa
Liikuntaa kannattaa miettiä myös laajemmasta näkökulmasta kuin pelkkänä erillisenä harrastuksena, Livson sanoo.
Fyysisesti aktiivinen elämäntapa pitää sisällään arjen hyötyliikuntaa, kuten työmatkojen kulkemista kävellen tai pyöräillen, portaiden käyttöä, mökki- ja pihatöitä, koiran lenkittämistä sekä ystävien tai sosiaalisesta mediasta löydettyjen samanhenkisten ihmisten kanssa ulkoilua.
– Sehän ei välttämättä maksa yhtään mitään, Livson sanoo.
Liikunnan ei siis tarvitse olla sosiaalisen median kuvastosta tuttua loistokasta ja hurjan tavoitteellista treeniä.
– Arki- ja hyötyliikunta on se ykköshomma. Siitä eteenpäin kaikki on pelkkää plussaa, Hannula sanoo.
Katso videolta personal trainer Sirja Hannulan vinkit, joilla saat ilmaiseksi lisätehoa budjettitreeniin. Juttu jatkuu videon alla.
0:42
Myös liikkumattomuus maksaa
Siinä missä liikuntaharrastus voi aiheuttaa kustannuksia, maksaa liikkumattomuuskin.
Fyysinen passiivisuus lisää riskiä sairastua moniin kansantauteihin, kuten diabetekseen. On arvioitu, että liikkumattomuus aiheuttaa vuosittain useiden miljardien eurojen yhteiskunnalliset kustannukset.
Lue myös: Tämä salakavala tila kehittyy usein diabetekseksi – tunnistatko oireet?
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, lähiluonnossa liikkumisen mahdollistaminen sekä erilaiset liikuntaohjelmat varhaiskasvatuksessa, koulussa ja työpaikoilla kannustaisivat ihmisiä liikkumaan, Livson uskoo.
Usein elintavat omaksutaan jo lapsena, minkä vuoksi vanhempien rooli liikunnallisuuden edistäjänä korostuu. Livson kehottaa miettimään, minkälaisen perinnön vanhemmat jälkikasvulleen ja tuleville sukupolville jättävät.
Kesä on otollista aikaa edistää koko perheen liikunnallista elämäntapaa. Porukalla voi lähteä vaikka ulkoilemaan, retkelle, uimaan tai pyöräilyä opettelemaan.
– Siitähän hyötyy sekä lapsi että aikuinen. Molemmat saavat hyvää liikettä, on myös yhteistä tekemistä ja hyvää yhteistä aikaa, Livson sanoo.
Liikunta on myös asenteesta kiinni
Muutosta kaivattaisiin konkreettisten elintapojen lisäksi asenteisiin.
Hannula pitää tärkeänä kokeilevaa ja innostunutta asennoitumista. Esimerkiksi ilmaiselle ryhmäliikunnan kokeilutunnille osallistuminen tai porrastreenin testaaminen voivat auttaa löytämään itselle sopivan lajin.
Tärkeintä on löytää liikkumisen muoto, joka tuo iloa ja nautintoa elämään. Hyvä olo motivoi monesti paremmin kuin ulkonäkö tai terveys. Vaikka hikoilu ja sykkeen kohoaminen ei innostaisi, kannattaa liikunnan lisäämistä arkeen joka tapauksessa kokeilla.
– Ei tarvitse mennä sata lasissa heti, Hannula neuvoo.
Lue myös: Valmentaja antaa kolme vinkkiä, joilla saat vatsarasvan palamaan kävelylenkillä
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Haluatko kiinteytyä ja laihtua? Testaa 7 helpon liikkeen kehonpainotreeni – ohjeet löydät alla olevalta videolta.
4:17