Täysin sama kasvatus saattaa vaikuttaa sisaruksiin aivan eri tavalla. Paljon riippuu lapsen temperamentista.
Häpeä juontaa juurensa lapsuudessa koettuihin kelpaamattomuuden, riittämättömyyden ja huonommuuden kokemuksiin. Nämä kokemukset voivat olla hyvinkin yksilöllisiä, sanoo asiaa tutkinut teologian tohtori Ben Malinen.
Joskus häpeän tunteet kohdistuvat esimerkiksi fyysisiin ominaisuuksiin. Suomalaisten häpeän syntymekanismeja väitöskirjassaan vuonna 2010 tutkineen Malisen mukaan vaikeimmat häpeän tunteet saavat kuitenkin usein alkunsa jo varhaislapsuudessa sellaisissa tilanteissa, joissa lapsi on ollut iloisimmillaan ja onnellisimmillaan ja tunne on katkaistu.
– Lapsi tulee vanhemman luo innoissaan ja haluaisi kertoa jotakin, mutta vanhempi sanookin, että älä nyt häiritse.
Lue myös: Huijarisyndrooman juuret voivat olla lapsuudessa – näillä vinkeillä sen voi saada kuriin
Malisen mukaan kiireinen vanhempi voisi toimia tilanteessa oikein sanomalla, että onpa kiva kuulla, mutta kehottamalla kertomaan asiasta myöhemmin – jolloin iloisuuden ja onnellisuuden katoamista ei tapahdu.
– Tai jos se ehtii jo tapahtua, vanhempi voi myöhemmin pyrkiä saamaan sen takaisin kysymällä lapselta asiasta ja osoittamalla aitoa kiinnostusta.
Häpeää voivat Malisen mukaan aiheuttaa myös esimerkiksi tilanteet, joissa lapsi saa koulussa kokeesta arvosanaksi yhdeksän ja vanhempi kehottaakin lukemaan seuraavalla kerralla enemmän, jotta saa kympin.
