Merkittävällä osalla suomalaislapsista on oppimisvaikeuksia, joiden taustalla on synnynnäinen neurokognitiivinen syy.
Oppimisvaikeudet voivat liittyä lukemiseen, kirjoittamiseen tai laskemiseen, ja ne havaitaan usein viimeistään koulussa.
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian apulaisprofessori Tuire Koponen huomauttaa, että lapset, joilla on oppimisvaikeuksia, ovat saamansa tuen suhteen eriarvoisessa asemassa.
Koulut tukevat lapsia resurssiensa mukaan, ja resursseissa voi olla suuriakin alueellisia eroja. Myös koulujen toimintamalleissa on merkittävää vaihtelua.
Lue myös: Nämä arjen haasteet voivat kertoa ADHD:stä aikuisella
Moni asia lisää eriarvoisuutta
Eriarvoisuutta lisää Koposen mukaan moni asia koulun ulkopuolellakin: miten lapsen oppimista tuetaan, kannustetaanko häntä ja missä määrin koulutusta arvostetaan.
– Lapselle tärkeiden aikuisten asenteilla on suuri merkitys. Onko tärkeää osata lukea tai harjoitella matikkaa, ja jos matikka tuntuu vaikealta, voiko tehtävät vain jättää kesken.
– Vaikka oppiminen on lapselle poikkeuksellisen työlästä, hän oppii kyllä, jos saa riittävästi oikein kohdennettua tukea. Oppiminen vaatii kuitenkin keskimääräistä enemmän töitä, ja tässä ympäristön tuki ja kannustus ovat merkittävässä roolissa.
Koposen mukaan myös lapsen yksilölliset piirteet, kuten temperamentti, vaikuttavat oppimiseen.