Äiti vei puolitoistavuotiaan lapsensa Itävaltaan ja jäi asumaan sinnen ilman lapsen isän lupaa. Itävallan viranomaisten päätöksen mukaan äiti ei voinut maan rikoslain mukaan syyllistyä lapsikaappaukseen. Keski-Suomen käräjäoikeus katsoi asian kuitenkin toisin.
Tapahtumaketju sai alkunsa naisen mukaan siitä, kun lapsi syntyi ja vanhempien suhteessa alkoi ilmetä ongelmia. Lapsi oli alle vuoden ikäinen, kun äiti hakeutui ensimmäistä kertaa turvakotiin.
Naisella oli Itävallan kansalainen, mies suomalainen ja lapsella oli molempien maiden kansalaisuudet.
Perhe asui Jyväskylässä mutta oli puhunut muutosta Itävaltaan. He olivat vierailleen naisen suvun luona Itävallassa useaan kertaan.
Kesällä 2018 pariskunta odotti toista lasta ja liitto rakoili pahasti. Naisen mukaan mies oli väkivaltainen häntä kohtaan.
Nainen kertoi lähtevänsä puolitoista vuotiaan lapsensa kanssa useiden viikkojen matkalle Itävaltaan, minkä mies hyväksyi. Nainen jäi kuitenkin asumaan toiseen kotimaahansa, samoin lapsi.
Mies alistui tilanteeseen
Mies teki tapahtumista rikosilmoituksen. Nainen otettiin kiinni Itävallassa kansainvälisen etsintäkuulutuksen perusteella, mutta vapautettiin kuulemisen jälkeen.
Kosjka naisella oli lapsen huoltajuus, Itävallan lain mukaan hän ei voinut syyllistyä lapsikaappaukseen.
Mies kävi useita kertoja tapaamassa lastaan Itävallassa ja osallistui myös lapsen ilmoittamiseen päiväkotiin siellä. Mies kuitenkin kertoi, että kyse oli alistumisesta tilanteeseen.
Miehelle oli tullut yllätyksenä se, että lapsi oli rekisteröity heti syntymänsä jälkeen jo Itävallan väestörekisteriin. Samoin hänelle oli tullut yllätyksenä, että naisella oli ollut koko ajan asunto Itävallassa.
Miehen mukaan hän ei halunnut hankaloittaa lapsen elämää Itävallassa, eikä myöskään omiin terveyssyihin liittyen halunnut vaatia lasta kokonaan itselleen.
Nainen katsoi tämän lapsen asuinpaikan hiljaiseksi hyväksymiseksi.
Mikään ei oikeuta lapsikaappausta
Vanhemmilla oli yhteishuoltajuus, mutta kun lapsi oli viisivuotias, itävaltavaltalainen alioikeus määräsi äidille lapsen yksinhuoltajuuden isän passiivisuuden takia. Mies ei vastustanut päätöstä.
Lapsi asuu edelleen itävallassa.
Keski-Suomen käräjäoikeus katsoi, että koska lapsi asui Suomessa, tekopaikka oli Suomi ja tapahtumiin oli sovellettava Suomen lakia. Tässä tapauksessa tekoaika päättyi itävaltalaisen tuomioistuimen päätökseen yksinhuoltajuudesta.
Käräjäoikeuden mukaan mies joutui alistumaan naisen ratkaisuun viedä lapsi mukanaan Itävaltaan. Pariskunnan suhteen riitaisuudet tai muutkaan syyt eivät oikeuta lapsikaappausta.
Ehdollista vankeutta
Oikeuden mukaan pariskunta olisi voinut erota ja nainen olisi voinut asettua muualle asumaan, mutta yhteishuollossa olevaa lasta naisella ei ollut oikeutta viedä pois maasta omavaltaisesti.
Käräjäoikeuden mukaan nainen otti käytännössä kaikki miehelle lapsen huoltajana kuuluvat oikeudet pois, mikä johti yksinhuoltajuuden saamiseen Itävallassa. Näin hän vaikutti isän vanhemmuuteen ja huoltajan oikeuksiin vakavalla ja pysyvällä tavalla.
Toisaalta isä tiesi, että lapsi on äitinsä huostassa ja pääsi vierailemaan lapsensa luona.
Käräjäoikeus tuomitsi äidin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi äiti joutuu maksamaan lapsensa isälle 2500 euroa ja lapselleen 1000 euroa kärsimyskorvauksia.