Äiti vei puolitoistavuotiaan lapsensa Itävaltaan ja jäi asumaan sinnen ilman lapsen isän lupaa. Itävallan viranomaisten päätöksen mukaan äiti ei voinut maan rikoslain mukaan syyllistyä lapsikaappaukseen. Keski-Suomen käräjäoikeus katsoi asian kuitenkin toisin.
Tapahtumaketju sai alkunsa naisen mukaan siitä, kun lapsi syntyi ja vanhempien suhteessa alkoi ilmetä ongelmia. Lapsi oli alle vuoden ikäinen, kun äiti hakeutui ensimmäistä kertaa turvakotiin.
Naisella oli Itävallan kansalainen, mies suomalainen ja lapsella oli molempien maiden kansalaisuudet.
Perhe asui Jyväskylässä mutta oli puhunut muutosta Itävaltaan. He olivat vierailleen naisen suvun luona Itävallassa useaan kertaan.
Kesällä 2018 pariskunta odotti toista lasta ja liitto rakoili pahasti. Naisen mukaan mies oli väkivaltainen häntä kohtaan.
Nainen kertoi lähtevänsä puolitoista vuotiaan lapsensa kanssa useiden viikkojen matkalle Itävaltaan, minkä mies hyväksyi. Nainen jäi kuitenkin asumaan toiseen kotimaahansa, samoin lapsi.
Mies alistui tilanteeseen
Mies teki tapahtumista rikosilmoituksen. Nainen otettiin kiinni Itävallassa kansainvälisen etsintäkuulutuksen perusteella, mutta vapautettiin kuulemisen jälkeen.
Kosjka naisella oli lapsen huoltajuus, Itävallan lain mukaan hän ei voinut syyllistyä lapsikaappaukseen.
Mies kävi useita kertoja tapaamassa lastaan Itävallassa ja osallistui myös lapsen ilmoittamiseen päiväkotiin siellä. Mies kuitenkin kertoi, että kyse oli alistumisesta tilanteeseen.
Miehelle oli tullut yllätyksenä se, että lapsi oli rekisteröity heti syntymänsä jälkeen jo Itävallan väestörekisteriin. Samoin hänelle oli tullut yllätyksenä, että naisella oli ollut koko ajan asunto Itävallassa.
Miehen mukaan hän ei halunnut hankaloittaa lapsen elämää Itävallassa, eikä myöskään omiin terveyssyihin liittyen halunnut vaatia lasta kokonaan itselleen.
Nainen katsoi tämän lapsen asuinpaikan hiljaiseksi hyväksymiseksi.