Nainen kuoli käsiaseen luotiin kesken illanvieton Pietarsaaressa. Hovioikeus joutuu nyt pohtimaan, kuoliko nainen tahallisen henkirikoksen uhrina, vai oliko kyseessä kenties vahinko.
Syyttäjä vaatii kolmekymppiselle miehelle tuomiota taposta. Syyttäjän mielestä mies ampui nuorta naista tahallaan pistoolilla päähän lähietäisyydeltä Pietarsaaressa lokakuussa 2019. Oli viikonloppuyö.
Uhrin omaiset esittivät aiemmin käräjäoikeudessa, että kyse olisi jopa murhasta. Heidän mukaansa teko oli tehty vakaasta harkinnasta ja erityisen raa’alla ja julmalla tavalla. Heidän mukaansa taustalla oli mustasukkaisuutta.
Mies itse kiistää ampuneensa naista lainkaan tahallaan.
Hänen mukaansa kyse oli puhtaasta vahingosta, joka pääsi tapahtumaan, kun hän käsitteli kokemattomana ja huumepäissään pistoolia, jossa oli vikaa.
Hän oli kertomansa mukaan hankkinut pistoolin vain hieman aiemmin "henkilökohtaisen turvallisuutensa vuoksi".
Yksi laukaus osui päähän
Tapahtuma-aikaan mies oli kertomansa mukaan tutkinut asetta ja kokeillut sitä asunnon ikkunan tuuletusluukun läpi. Ase laukesi.
Miehen mukaan hän kääntyi tämän jälkeen paniikissa ympäri ja yritti varmistaa asetta. Mies kertoi pitäneensä asetta kädessään poikittain. Se kuitenkin laukesi vielä kahdesti, nopeasti.
Miehen mukaan toinen näistä vahinkolaukauksista osui naiseen, joka istui tapahtumien aikaan WC:ssä hänen vieressään. Nainen oli miehen mukaan kurkannut vessasta ulos nähdäkseen, mitä tapahtuu, kun sai osuman päähänsä.
Miehen mukaan hänellä ei ole ollut syytä tai motiivia tappaa tai edes vahingoittaa naista. Hänen mukaansa kyse on ollut epäonnisten olosuhteiden jatkumosta.
Mies oli tapahtumien aikaan päihtynyt. Hänellä oli veressään alkoholin lisäksi useita eri huumeita sekä päihdyttäviä lääkkeitä.
Todistaja puhui miestä vastaan oikeudessa, mutta...
Asiaan on aiemmin ottanut kantaa Pohjanmaan käräjäoikeus. Noin vuosi sitten antamassaan tuomiossa se katsoi, ettei taposta ollut tarpeeksi näyttöä. Käräjäoikeus tuomitsi asian törkeäksi kuolemantuottamukseksi, eli sen mukaan kyse ei ollut tahallaan tehdystä henkirikoksesta.
Riidatonta oli se, että asunnon ikkunasta oli illan aikana ammuttu ulos kerran ja asunnon sisällä kahdesti.
Käräjäoikeus piti lähtökohtaisesti epätodennäköisenä, että naista olisi ammuttu lähietäisyydeltä päähän vahingossa. Oikeudessa nousi esille myös seikkoja, jotka puhuivat tahallisen henkirikoksen puolesta, kuten se, että mies oli pitänyt tapahtumien aikaan käsissään hanskoja.
Myös eräs asunnossa iltaa viettänyt mies puhui syytettyä vastaan todistajana.
Hän kertoi miehen ampuneen kolme erillistä laukausta, ja antoi ymmärtää, että nainen olisi kuollut jo ensimmäiseen sillä välin, kun hän oli itse ollut ulkona käymässä autollaan.
Yhtä lailla oli kuitenkin tahallista henkirikosta vastaan puhuvia yksityiskohtia, kuten se, että juuri samainen todistaja oli poliisin esitutkinnassa kertonut asioista lähes päinvastaisesti ja väittänyt kyse olleen vahingosta. Niin hän sanoi heti tapahtuneen jälkeen myös hätäkeskukselle. Kukaan ei ollut myöskään nähnyt miehen käyvän autollaan, eikä sellaisesta ollut muutakaan näyttöä.
Käräjäoikeus linjasi, että miehen kertomuksiin tulisi suhtautua varovaisesti.
Oli myös joitain laukauksiin liittyviä teknisiä seikkoja, jotka eivät suoranaisesti selventäneet tapahtumia – kuolettavaa laukausta ei tutkimusten perusteella ammuttu täysin kohtisuoraan WC:ssä istunutta naista päin, vaan se oli tullut viereisestä huoneesta viistossa.
Toinen asunnossa ammutuista laukauksista oli jälkien perusteella myös ammuttu eri paikasta kuin todistaja väitti sekä poliisille että käräjäoikeudelle. Oli oikeuden mukaan myöskin erikoista, että mies olisi ampunut asunnon ulko-oven karmiin, jos hänen tarkoituksenaan olisi ollut ampua nainen.
Lisäksi hylsyjen löytöpaikka viittasi siihen, että ase oli saattanut olla laukausten lähtiessä miehen kädessä hänen kertomallaan tavalla poikittain: ase sylki hylsyjä vasemmalle, mutta hylsyt löydettiin ampumasuunnasta katsottuna oikealta.
Lisäksi KRP:n tutkimuksissa selvitettiin, että ampumiseen käytetyssä aseessa todella oli tyyppivika, joka saattoi mahdollistaa syytetyn kuvailemat vahingonlaukaukset.
Ase saattoi laueta vahingossa, kun sitä yrittää varmistaa tai jos luistin vapauttaa väärällä hetkellä. Poliisi piti asemallia hyvin epäluotettavana ja epäloogisena.
Ampujalla ei joka tapauksessa ollut koulutusta edes loogisesti toimivan pistoolin käyttöön.
Naapurit eivät kuulleet kolmea erillistä pamausta
Oikeudessa kuultiin todistajina myös naapureita, jotka kertoivat kuulleensa vain kaksi selvästi erillistä laukausta.
Yksi todistaja kertoi jälkimmäisellä pamauksella olleen jonkinlainen kaiku, joka saattoi puhua nopeasti peräjälkeen tapahtuneesta tuplalaukauksesta. Yhden todistajankertomuksen mukaan ensimmäinen laukauksen ääni myös tuli suunnasta, jossa tapahtuma-asunnossa oli ikkuna, mikä tuki syytetyn omaa kertomusta siitä, että ensimmäinen laukaus oli ammuttu ikkunasta.
Myös paikalle ensimmäisenä saapuneet poliisit olivat käräjillä äänessä.
Heidän mukaansa ampuja oli ollut tapahtumapaikalla huolissaan uhrin tilanteesta ja pyrkinyt sisälle asuntoon.
Näin, vaikka mies olikin lähtenyt paikalta heti ampumisen jälkeen ja käynyt hävittämässä aseen järveen – mies tunnusti tämän poliisitutkinnan alkuvaiheessa.
Näyttö ei siis käräjäoikeuden mukaan riittänyt osoittamaan selvästi, että kyse olisi ollut taposta, vaikka näyttöä jonkin verran olikin.
Tuomiossaan oikeus kiinnitti huomiota tapauksen poikkeuksellisuuteen. Se ei löytänyt Suomen oikeushistoriasta yhtään täysin samanlaista oikeusjuttua.
Käräjäoikeus painotti, että sillä on korkea kynnys tuomita mies taposta, koska tämän syyllisyys täytyisi pystyä osoittamaan ilman varteenotettavaa epäilystä. Ketään ei voida tuomita vakavasta rikoksesta ilman vakuuttavaa todistusta.
Oikeus muistutti, ettei yksistään riitä, että jotain tapahtumankulkua pidettäisiin toista todennäköisempänä. Toinen versio tapahtumista on sen sijaan kyettävä sulkemaan pois kokonaan.
Koska tapahtunutta ei voitu käräjäoikeuden mukaan pitää selkeästi tappona, se tuomitsi miehen törkeästä kuolemantuottamuksesta sekä eräistä muista tapahtumiin liittyvistä rikoksista, kuten ampuma-aserikoksesta ja varomattomasta käsittelystä.
Käräjillä Samuel Lars Ole Snellman määrättiin 4 vuoden ehdottomaan vankeuteen.
Asiaa käsitellään parhaillaan Vaasan hovioikeudessa, sillä tuomiosta on valitettu. Käsittely alkoi tänään tiistaina.
