Äidin tarina: Kun toivotun raskauden keskeytys oli ainoa oikea vaihtoehto

Kun Lauren Littlefield sai tietää odottavansa lasta, hän oli uutisesta enemmän kuin innoissaan. Entuudestaan kahden lapsen äidistä tämä raskaus tuntui aiempia erilaisemmalta, jotenkin merkityksellisemmältä. Puhdas ilo oli tunne, joka valtasi äidin kehon ja mielen.  

Neljän ensimmäisen kuukauden aikana Littlefield kertoo miettineensä paljon sitä, millainen perheen uusi tulokas tulisi olemaan ja mitä kaikkea he tulisivat tekemään yhdessä.

– Unelmoin, että saisit minun vihreät silmäni, joita sisaruksillasi ei ole, äiti kirjoittaa lapselleen osoitetussa kirjeessä, ScaryMommy-sivustolla.

– Unelmoin, että sinä olisit lapsistani ensimmäinen, joka olisi mestarinukkuja ja nukkuisi läpi yöt.

Äiti unelmoi myös talvisista kävelyretkistä ja kouluun lähtemisestä, sisarrakkaudesta ja lapsensa vahvasta luonteesta. Joka ikinen päivä äidin rakkaus syntymätöntä lasta kohtaan kasvoi ja vahvistui.

Littlefield kertoo viime äitienpäivän olleen yksi näistä päivistä, jolloin rakkaus valtasi hänen mielensä. Piknik ja iloinen leikkihetki puistossa vahvisti äidin tunnetta siitä, että viides perheenjäsen kruunaisi heidän onnellisen perheensä.

– Tulen aina muistamaan tämän päivän ja erityisesti tämän hetken, sillä se oli yksi viimeisistä, ennen kuin minun täytyi sanoa sinulle hyvästit.

Vanhemmat joutuivat raskaan päätöksenteon eteen

Maanantaiaamuna matkalla lääkärintarkastukseen äiti jutteli tyttärensä kanssa siitä, miltä pikkusisaruksen sydänääni oikein kuulosti – se kuulosti täydelliseltä. Pian kuitenkin selvisi, että asiat eivät olleetkaan niin täydellisesti kuin kaikki toivoivat. 

– Jalkasi ja kätesi olivat pienen pienet, paljon pienemmät kun niiden pitäisi olla raskausviikolla 20. Tätä pahempaa oli kuitenkin se, että rintakehäsi oli niin pikkuruinen, etteivät keuhkosi voineet kasvaa. Keuhkot, joita olisit tarvinnut antamaan sinulle ilmaa sitten, kun sinun olisi aika syntyä.

– Lääkäri ei tiennyt varmasti, mikä sinussa oli vialla. Mutta hän tiesi sen, että olisi mahdotonta, että sinä saapuisit maailmaan ja tulisit kotiin osaksi perhettä.

Myöhemmin äiti sai tietää pienokaisensa kärsivän sairaudesta, joka teki hänen luistaan erityisen hauraat. Jokainen liike äidin vatsassa aiheutti luihin säröjä ja esti niitä kasvamasta. Vaikka lapsi syntyisikin elossa, lääkäreiden mukaan hänen elinaikansa maan päällä jäisi todella lyhyeksi. Täysin odottamattoman ja musertavan diagnoosin jälkeen vanhemmat tekivät raskaan päätöksen päästää syntymätön lapsi kärsimyksistään. 

– Hyvästien sanominen sinulle oli yksi vaikeimmista asioista, jonka olen koko elämäni aikana tehnyt. Toivoin, että saisin tuntea potkusi vielä kerran, ennen kuin antaisin sinun mennä. Olin tuntenut liikkeesi ainoastaan kolmesti, isäsi ei kertaakaan, äiti kertoo tunteikkaasta hetkestä.

Syntymä ja kuolema olivat läsnä samana päivänä

Kaksitoista tuntia kestäneen synnytyksen jälkeen pieni poikavauva, jonka sydän oli lakannut jo aiemmin lyömästä, pääsi hetkeksi vanhempiensa käsivarsille. Samana päivänä kun lapsi syntyi, vanhemmat joutuivat sanomaan hänelle hyvästit ja lähtemään kotiin tyhjin käsin.

Nyt Littlefield toivoo, että olisi nauttinut enemmän raskaudesta, puhunut lapselleen ja kertonut kaikki ne asiat, jotka hän päätti nyt kirjoittaa tähän kirjeeseen. Hän pelkää, että lapsi saisi koskaan tietää, kuinka toivottu hän oikein oli ollut.

– Toivon, että voisin tehdä jotain, palata siihen hetkeen, kun sinut tehtiin ja korjata rikkinäiset osat. Antaa sinulle mahdollisuus elämään, jonka olisit ansainnut, äiti kertoo.

Lue myös suomalaisäidin koskettava tarina: Heidin lapsi kuoli kohtuun päivää ennen laskettua aikaa: ”Tekisin sen kaiken uudelleen”

Vaikka lapsesta luopuminen tuotti tuskaa, äiti uskoo, että tämä oli lapsen kannalta oikea päätös. Vaikka jokainen luettu raskausuutinen herättääkin äidissä kateutta, suurimman osan ajasta hän voi hyvin ja luottaa päätökseensä. Hän tulee aina rakastamaan lastaan, jota hän ei koskaan saanut kantaa kotinsa kynnyksen yli. 

– En voi suunnitella hänen syntymäpäiväjuhliaan, kuvata videoita hänen ensimmäisistä askeleista, halata häntä ensimmäisenä päiväkotipäivänä tai tanssia hänen häissään. Joten mitä muuta voin tehdä, kuin antaa maailman tietää, kuinka paljon rakastin häntä?  

– Olet erityinen pieni mies. Kiitos, että annoit minun olla äitisi ja haluan koko maailman tietävän, kuinka kiitollinen siitä olen, Littlefield päättää.

Lähde: ScaryMommy

***