Ahkerasti harrastava Leena ajatteli kipujen johtuvan kovasta treenistä – syyksi paljastui miljoonaa suomalaista piinaava vaiva

Mistä nivelsairaudet johtuvat ja mitkä ovat nivelrikolle altistavia tekijöitä? 1:02
HYKS Tekonivelkeskuksen ylilääkäri Anna Vasara kertoo, mistä nivelrikko käytännössä johtuu ja mitkä ovat yleisimmät niveliä rappeuttavat riskitekijät.

Nivelrikkoa ei voi parantaa, mutta oireita voidaan hoitaa niin, että liikkuminen luonnistuu ja elämänlaatu säilyy.

Yleisin nivelsairaus Suomessa on nivelrikko, jota sairastaa jonkin asteisena yli miljoona ihmistä.

Nivelrikko vaikuttaa väistämättäkin elämään ja pakottaa laittamaan tuttuja rutiineja uusiksi. Sairaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että elämänlaadun tarvitsisi murentua tyystin.

Espoon nivelpiirin vertaisohjaaja Leena Nordström ja HYKS Tekonivelkeskuksen ylilääkäri Anna Vasara keskustelivat Huomenta Suomessa siitä, miten nivelrikko vaikuttaa elämään ja miten sairautta voidaan hoitaa.

Katso yllä olevalta videolta, mikä nivelrikon käytännössä aiheuttaa ja mitkä ovat nivelsairauksien yleisimmät riskitekijät. Koko keskustelun voit katsoa artikkelin lopusta löytyvältä videolta.

Nivelrikko laittoi Leenan liikuntamuodot uusiksi

Lähtökohtaisesti nivelrikkoonkin liike on lääke, mutta aktiivisesti harrastavalle Leena Nordströmille kova treeni saattoi olla juuri sairaudelle altistava tekijä.

Nordström alkoi epäillä nivelrikon mahdollisuutta siinä kohtaa, kun polven nivelet alkoivat kovan liikunnan jälkeen turpoilemaan ja särkemään. Kun kipu vain jatkui, Nordström ajatteli, etteivät kivut voi liittyä enää pelkästään kovaan treenaamiseen.

Alkuun tilannetta helpottivat ensisijaisesti kipulääkkeet, mutta sittemmin myös liikkuminen, vaikka liikuntamuotoja onkin joutunut sairaudesta johtuen muuttamaan.

– Olen joutunut luopumaan sellaisesta rankemmasta [liikunnasta], mutta paljon on tullut myös tilalle. Nyt hiihdän paljon enemmän ja pyöräilen. Olen pystynyt elämään ihan hyvää elämää, Nordström kertoo.

Nordströmin mukaan on kovin yksilöllistä, paljonko nivelrikkoinen pystyy liikkumaan, mutta pienikin liike auttaa pidemmän päälle.

Myös tuntojen vuodattaminen samoja kokevalle toverille auttaa, minkä takia Nordström toimii myös vertaistukena muille nivelrikkoon sairastuneille.

– Tämähän ei ole pelkästään fyysinen sairaus, vaan kyllä se rupeaa ottamaan tuolta korvien välistä, Nordström toteaa.

Missä kohtaa nivelrikkoa hoidetaan leikkauksella?

Ylilääkäri Anna Vasaran mukaan leikkaus on aina pitkälle edenneen nivelrikon hoitoa.

– Se ei tarkoita sitä, että riittäisi yksistään, että röntgenkuvassa näkyy pitkälle edennyt nivelrikko, vaan että vaiva aiheuttaa myös merkittävää toiminnallista haittaa tai jatkuvia särkyjä, jotka eivät ole kipulääkkeillä hallittavissa, Vasara kertoo.

Varsinkin alkuvaihe on pitkälti omahoitoa, eli tarpeen mukaan särkylääkitystä ja ohjattua tai itsetoteutettua liikuntaharjoittelua liikealan ylläpitämiseksi ja lihasvoiman vahvistamiseksi.

Nivelrikkoon ei ole Vasaran mukaan olemassa varsinaista lääketieteellistä parannuskeinoa.

Ylipainon pudottaminen tai kaikkein raskaimmasta urheilusta luopuminen voi hidastaa sairauden etenemistä, muttei kuitenkaan pysäyttää sitä täysin.

Vasaran mukaan kipulääkkeillä hoidetaan oireita, mutta tähdätään myös siihen, että liikkuminen mahdollistuu, jolloin myös lihasvoima säilyy.

Katso myös: Nivelrikko ei ole estänyt Leenaa elämästä hyvää elämää – näin nivelsairauksia hoidetaan

Nivelrikko ei ole estänyt Leenaa elämästä hyvää elämää – näin nivelsairauksia hoidetaan 8:54
Espoon nivelpiirin vertaisohjaaja Leena Nordström ja HYKS Tekonivelkeskuksen ylilääkäri Anna Vasara kertovat Huomenta Suomessa, millaista on elämä nivelrikon jälkeen ja mitkä tekijät altistavat nivelsairauksille.

Lue myös:

    Uusimmat