Ylilääkäri Broas sai tasan kaksi vuotta sitten tiedon epäilystä, joka paljastui Suomen ensimmäiseksi koronatartunnaksi – illalla puhelimessa oli sata vastaamatonta puhelua

Tänään lauantaina tulee kuluneeksi tasan kaksi vuotta siitä, kun Suomen ensimmäinen koronatartunta vahvistettiin. Lapin sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri Markku Broas oli ensimmäisten joukossa todistamassa tapahtumaa.  

– Päivystyspoliklinikaltamme otettiin yhteyttä, että täällä on nyt koronaepäily. En ollut itse päivystyksessä, mutta Rovaniemellä kuitenkin. Se muutti sitten sen päivän ja lähipäivien kulkua aika hurjasti.  

Päivä oli Broakselle erikoinen myös toisella tapaa. Hänen lähiomaisensa oli lyhyessä kirurgisessa leikkauksessa, jossa Broas avusti. Kiinalaisnaisesta otetut verinäytteet ehdittiin lähettää vielä saman illan aikana Helsinkiin Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL:lle tutkittavaksi. Testitulos vahvistettiin positiiviseksi. 

Illalla Broaksen puhelin pirisi: sata vastaamatonta puhelua Suomesta ja maailmalta.  

Jo toinen koronaepäily parin viikon sisään 

Muutamaa päivää aiemmin kiinalaisisä- ja poika olivat hakeutuneet Ivalon terveyskeskukseen hengitystieoireiden takia. Heidän testituloksensa olivat kuitenkin negatiivisia.  

Uusi sairastumisepäily koski 32-vuotiasta naista. Kiinan Wuhanista hänkin. Hänellä oli myös useita koronavirukseen viittaavia oireita. Naisen verinäytteet lähetettiin Helsinkiin, ja jälleen jäätiin odottamaan.

Katso myös: Ivalon paikallislehden päätoimittaja kertoo koronaepäilystä tammikuussa 2020: Näin paikalliset reagoivat uutiseen

Ylilääkäri Broas kertoo, että Lapin keskussairaan infektioiden torjuntayksikön kahvihuoneessa äänestettiin testituloksista.   

– Äänet menivät aika tasan. Osa piti testin tulosta positiivisena hyvin suurella todennäköisyydellä, sillä kyseinen rouva oli Wuhanista. Osa taas ajatteli, että mitenkä se korona tänne Lapin perukoille eksyisi? 

Kiinalaisnainen eristettiin sairaalan ilmaeristysyksikköön viikon ajaksi. Nainen pysyi koko eristyksen ajan hyväkuntoisena, ilman korkeaa kuumetta ja vakavia hengitystieoireita.   

Tietoa koronasta vielä hyvin vähän 

Tiedettiin, että virus aiheuttaa jonkinlaisia oireita hengitysteissä, se tarttuu helposti ja pahimmillaan se johtaa kuolemaan. Broasin mukaan yleisesti ajateltiin, että uusi koronavirus on Sars-1:n tai vaihtoehtoisesti Mers-1:n tyyppinen virus ja se jäisi Aasian alueelle.

MTV:n reportaasi teho-osastolta: Tällaista on elämä osastolla, joka on koronapotilaiden hoidossa usein viimeinen oljenkorsi

Broas keskusteli infektiotauteihin erikoistuneiden lääkärikollegoidensa kanssa siitä, kuinka huolissaan tästä uudesta infektiosta pitäisi olla. Eräs hänen kollegansa sanoi, että ei tarvitse huolestua – se ei tule olemaan mikään big deal.  

– Toisin kävi, Broas toteaa nyt.  

Tietoa koronasta ja sen vakavuudesta oli vain harvalla tutkijalla ja heilläkin hyvin vähän. Myös Kiinan pimittämiset koronaviruksen vaarallisuudesta olivat omiaan hidastamaan tiedonkulkua ja valmiutta toimia.  

Ohjeistukset valmiiksi vain hetkeä aikaisemmin 

Lapissa ruvettiin kuitenkin toimiin jo hyvissä ajoin. Broas muistaa, että viruksen geeniperimä oli jo tuolloin tunnistettu. Geeniperimän pohjalta pystyttiin perehtymään viruksen diagnostiikkaan, ja sitä kautta laatimaan toimintaohjeet THL:n kanssa. Sen puolesta Broas sanoo, että tilanne tuntui turvalliselta. 

Vain paria viikkoa aiemmin, kun Suomen ensimmäinen koronatapaus todennettiin, virusta oli kutsuttu jopa kiinalaiseksi mysteerivirukseksi. Tuolloin lyhyehköt koronauutiset täyttivät vielä lähinnä ulkomaaosioiden palstatilaa.  

Kunnes jotain osui tuulettimeen.  

Tammikuun lopulla Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronaviruksen kansalliseksi terveysuhaksi eli epidemiaksi. Myöhemmin maaliskuussa epidemia muuttui pandemiaksi, maailmanlaajuisesti levinneeksi epidemiaksi. 

– Suomi oli kolmas Euroopan maa, josta koronavirus löytyi, ylilääkäri Markku Broas sanoo.  

Poikkeukselliset kaksi vuotta – entä milloin korona loppuu?  

Broas sanoo, että kuluneet kaksi vuotta koronapandemian asiantuntijakasvona ovat olleet poikkeukselliset, myös infektiotautien lääkärin näkökulmasta.  

Viimeksi tällaista on nähty runsas sata vuotta sitten espanjantaudin aikaan.

Lue myös: MTV Uutisten lukijoiden suosituin koronakysymys: Milloin tämä loppuu?

Korona on muuttanut Broaksen arkea niin, että on oltava tavoitettavissa terveydenhuollon ammattilaisille sekä medialle päivin ja illoin, jopa viikonloppuisin. Lomailla Broas ei ole juurikaan ehtinyt kahden vuoden aikana, mutta saunaan ylilääkäri ennättää kahdesti päivässä.  

– Aamuin ja illoin. Silloin on hetki aikaa valmistautua, rentoutua ja käydä läpi päivää.  

Broaksen mielestä Suomi on ollut eräitä menestystarinoita koronahoidossa. Kiitoksia hän lähettää hallituksen, sosiaali- ja terveysministeriö STM:n ja THL:n suuntaan. Pandemian alkuaikojen sulkutoimenpiteet hoidettiin hänen mukaansa hyvin niin, että saatiin jarrutettua vakavasti sairastumista ja ylikuolleisuuden syntymistä.

Nykyinen koronatilanne toiveikas

Hentoa kritiikkiäkin Broakselta löytyy.  

– Ehkä nyt sitten viimeisen puolen vuoden aikana olisi toivonut yhtenäisempää linjaa. Tässä on tullut sellaista juupas-eipäs-keskustelua, joka on myös varmasti kansalaisia hämmentänyt.  

Broaksen mukaan lähtökohdan pitäisi olla se, että STM:n ja THL:n tulisi linjata toimintamallit riittävän selkeästi yhdessä ja löytää konsensus. Broas painottaa, etteivät terveydenhuollon ammattilaiset lähtisi osoittelemaan sormella ja etteivät osallistuisi juupas-eipäs-keskusteluun. 

Broaksen viesti terveydenhuollon ammattilaisille, joihin hän itsekin lukeutuu, on, että tehdään ruohonjuuritason työtä terveydellisten- ja yhteiskunnallisten vaurioiden minimoimiseksi.  

Nykyinen koronatilanne on hänen mielestään toiveikas.  

– Tämän omikron-variantin myötä olemme hyvin lähellä normaalia. Ainahan luonto voi tehdä tepposia luomalla uuden, taudinaiheuttamiskyvyiltään hankalamman variantin, mutta sekin riski on kohtalaisen pieni. Tietyllä tavalla tauti alkaa nyt muistuttaa kausi-influenssaa vakavuustasoltaan, ylilääkäri Markku Broas sanoo.

Lue myös: Hanna Nohynek sairastui koronaan ja menetti isänsä, mutta ei lopettanut työntekoa – koronan äänitorvi kuvailee itseään rokotekriittiseksi