"Yleensä tapahtuu ihan arkisissa tilanteissa" – nämä kodin vaaranpaikat voivat uhata jopa henkeä

Tapaturmat ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolinsyy. Iso osa tapaturmista tapahtuu kotona. Tyypillisimpiä ja samalla vakavimpia tapaturmia ovat kaatumiset ja putoamiset, jotka voivat erityisesti iäkkäillä henkilöillä johtaa vakaviin seurauksiin.

– Näitä kaatumisia ja putoamisia yleensä tapahtuu ihan kodin arkisissa tilanteissa, että saatetaan kompastua esimerkiksi mattoon tai liukastua kylpyhuoneessa, terveyden edistämisen suunnittelija Saara Aakko Suomen Punaisesta Rististä kertoo.

Lue myös: Yhä useampi on onneton kotonaan – erityisesti yksi ihmisryhmä herättää huolta

Myös ruoanlaiton tai korjaustöiden yhteydessä käytetyt terävät ja kuumat esineet aiheuttavat melko paljon tapaturmia. Perheen pienimpiä kotona uhkaavat hengitysteihin päätyessään hengenvaaran aiheuttavat pikkuesineet sekä vääriin käsiin päätyvät lääkkeet ja vaaralliset kemikaalit.

Tapaturmien ehkäisyssä auttavat fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen, kuten tasapainosta ja lihasvoimasta huolehtiminen. Lääkkeet ja vaaralliset kemikaalit tulisi säilyttää lasten ulottumattomista. 

Mitä vaaranpaikkoja kotona piilee? Katso koko haastattelu videolta.

Lue myös: Tyypillisimmät syyt aivovammoihin: "Joskus pienikin isku riittää" – älä sivuuta oireita

Lähisuhdeväkivalta jää usein piiloon

Toisinaan uhka liittyy ihmiseen, jonka kanssa kodin jakaa. Viranomaisten tietoon tulevissa lähisuhdeväkivaltatapauksissa uhri on useimmiten nainen, mutta monesti pahat teot jäävät seinien sisälle.

Koronarajoitusten vuoksi perheväkivallan pelättiin lisääntyvän, mutta viranomaisten tietoon tulleiden tapausten perusteella näin ei näytä tapahtuneen. Poliisi kuitenkin hälytetään paikalle vain pienessä osassa tapauksia, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija Riina Karjalainen Ensi- ja turvakotien liitosta sanoo. Liitossa asiakasmäärät ovat pandemia-aikana nousseet.

Henkinen väkivalta – esimerkiksi haukkuminen, mitätöinti, kontrollointi ja eristäminen – on yleisin lähisuhdeväkivallan muoto. Väkivaltaa voi kuitenkin harjoittaa monella kamalalla tavalla: on fyysistä, seksuaalista, taloudellista tai kulttuurin ja uskontoon liittyvää väkivaltaa.

Kuka tahansa voi joutua lähisuhdeväkivallan uhriksi ikään, sukupuoleen tai muihin ulkoisiin tekijöihin katsomatta. Erityisiä riskiryhmiä ovat haavoittuvassa asemassa olevat ikääntyneet sekä vammaiset henkilöt, päihdeongelmaisen kanssa parisuhteessa olevat sekä odottavat ja pienten lasten äidit.

Vaikka lapsen saaminen voi olla odotettu tapahtuma, saattaa vanhemmuus aiheuttaa taloudellista ja henkistä painetta tai nostaa pintaan omia lapsuuden traumoja. Pahimmillaan tilanteet kärjistyvät aiheuttaen kriisejä.

Naapuriin kantautuvat riitelyn ja väkivallan äänet ovat selkeä hälytysmerkki lähisuhdeväkivallasta. Hienovaraisempia viestejä voi havaita uhrin käytöksestä: hänestä saattaa tulla sulkeutunut, ahdistunut, pelokas tai masentunut tai hänen rahansa voivat yhtäkkiä hävitä.

Näin taloudellinen väkivalta ilmenee parisuhteessa. Juttu jatkuu videon alla.

Lue myös: Meri itki peloissaan syliä, mutta äiti ei tullut – tuhoava äitiys on edelleen tabu: "Lapset ovat uskollisia vanhemmilleen"

Miten ehkäistään kodin vaaranpaikkoja?

Kodin tapaturmariskiä suurentavat kiire, huolimattomuus, päihteiden käyttö sekä vaaranpaikkojen sivuuttaminen. Omaa elämäänsä koskettavia riskejä voi kartoittaa käymällä läpi eri uhat kodin eri tiloissa. Tässä auttaa esimerkiksi Kotitapaturma.fi-sivusto.

Pimeänä ja kylmänä vuodenaikana etenkin valaistuksen puute ja myös villasukkien käyttö voivat lisätä tapaturmariskiä kotona. Riittävästä valaistuksesta ei tulekaan energiansäästötalkoiden hengessä tinkiä. Lämmittävien villasukkien pitoa voi parantaa liukkaudenestoaineilla tai pukemalla pitosukan villasukan päälle.

Lue myös: SPEK muistuttaa, ettei suurin säästökeino välttämättä liity sähkön hintaan – "Jotta kukaan ei joutuisi vielä pahempaan pulaan"

Lähisuhdeväkivallan kohdalla ratkaisukeinot lähtevät enemmän yhteisöstä kuin yksilöstä. Kaikenlainen häirintä ja väkivalta tulisi tuomita ja tarjota ihmisille tietoa lähisuhdeväkivallasta. Tämä rohkaisee Karjalaisen mukaan hakemaan apua ennen tilanteiden kärjistymistä.

Koskaan ei ole kuitenkaan liian myöhäistä hakea apua lähisuhdeväkivaltaan. Jos huomaa, ettei työkaverilla, sukulaisella tai ystävällä ole kaikki hyvin, kannattaa tämän vointia kysyä.

Lue myös: "Siinä kohtaa alkoivat hälytyskellot soimaan" – Katja kertoo, miksi päätti itse soittaa lastensuojeluun

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Palopäällikkö kertoo videolla kodin kytevistä vaaranpaikoista: