Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten onni on laskusuunnassa. Uutisaamussa pohdittiin, mitä maailman onnellisimmaksi nimetylle kansalle on tapahtumassa ja mikä on kodin merkitys tässä yhtälössä.
Asuntosäätiön tuoreen tutkimuksen mukaan koti on suomalaisten toiseksi tärkein onnellisuuden lähde heti terveyden jälkeen. Koti on monelle turvasatama, jossa voi olla juuri sellainen kuin on – ilman roolipaineita.
Tutkimukseen osallistuneista kolme neljästä kertoi olevansa onnellinen, mutta onnellisuus oli kuitenkin laskusuunnassa viime vuoteen nähden. Kotona koettujen yksinäisyyden, turhautumisen ja epävarmuuden ovat lisääntyneet, vaikka koronarajoitukset ovat päättyneet.
– Vaikka koti on turvapaikka, se ei ole oma saarekkeensa. Maailmantilanne heijastuu myös koteihin, Asuntosäätiön viestintä- ja markkinointijohtaja Johanna Otranen sanoo.
Viimeisen vuoden aikana ihmisiä on kehotettu huolehtimaan kotivarasta, hankkimaan joditabletteja sekä tarkistamaan lähimmän väestönsuojan sijainti Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi. Vähemmästäkin epävarmuus lisääntyy.
Lue myös: Ilona katsoi Frendejä ja ihmetteli, kuinka vieraalta nauru tuntui – työnsä jättäneestä naisesta tuli onnellisuustutkija, joka kertoo nyt, kuinka onnen voi menettää
Miten onnellisuuttaan voi vaalia epävarmassa maailmantilanteessa? Katso filosofi Frank Martelan vinkit. Juttu jatkuu videon alla.
0:45
Yhteisö tuo onnea
Kotona onnea suomalaisille tuovat oma tila, toimivuus ja rauha, mutta myös läheiset ihmiset ja heihin liittyvät tunteet, kuten huolenpito.
– Ihmiset, jotka kodin sun kanssa jakaa, perhe tai ystävät, ovat varmasti yksi keskeinen onnellisuuden lähde, filosofi Frank Martela sanoo.
Enemmistö vastaajista kertoi viihtyvänsä parhaiten omissa oloissaan tai perheen kanssa, mutta yhteisöllisyys lisäsi onnellisuutta. Kumppani oli terveyden ja kodin jälkeen kolmanneksi merkityksellisin onnellisuuden lähde.
Kaikilla ei kuitenkaan ole kotona seuraa, vaikka moni sellaista toivoisi. Viime vuosina on puhuttu paljon "fomosta" eli paitsi jäämisen pelosta. Taipumus verrata itseään muihin on inhimillinen ominaisuus, Martela muistuttaa.
Sen sijaan, että surkuttelisi sosiaalisessa mediassa selailemalla muiden ihmisten elämän parhaita paloja, kannattaa kääntää katse itseensä. Kun tietää omat juttunsa ja ilon lähteensä, ei niin herkästi haikaile muiden rientojen perään.
Lue myös: Joka toinen suomalainen kokee pitkittynyttä yksinäisyyttä – koronapandemia on pahentanut tilannetta, muttei yksin selitä ilmiötä
Nuoria tulisi kannustaa yhteisöjen pariin
Vaikka Asuntosäätiön tutkimuksessa havaitut negatiiviset muutokset suomalaisten onnellisuudessa olivat pieniä, ei kyseessä ole ensimmäinen vihje maailman onnellisimman kansan auvon rakoilemisesta. Sama ilmiö havaittiin esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan viimevuotisessa tutkimuksessa, paljon on myös puhuttu mielenterveysongelmien lisääntymisestä.
Martelan mukaan olisi tärkeää tunnistaa onnettomimmat ihmisryhmät ja lähteä etsimään palvelurakenteita, joilla heitä voisi auttaa.
– Kaikenlainen ennaltaehkäisevä mielenterveystyö on usein hyvinkin kustannustehokasta, mutta johon tällä hetkellä ei ehkä panosteta riittävästi, vaan ihmiset päätyvät järjestelmän autettaviksi, kun asiat on tosi huonosti, Martela sanoo.
Tämä aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja kuormittaa yhteiskuntaa. Korona-ajan kärsijöitä näyttävät olevan erityisesti nuoret, joilla sosiaalinen elämä on usein aktiivista. Heitä pitäisi auttaa löytämään uudelleen yhteisöjen pariin.
Asuntosäätiön tutkimuksessakin havaittiin, että ravintolakokemukset ja matkailu ovat lisänneet merkitystään onnellisuuden lähteinä. Nuorille koti ei ollut yhtä merkityksellinen onnellisuuden kannalta kuin vanhemmille vastaajille.
Lue myös: Miksi yhä useampi päätyy asumaan yksin? Tutkimusprofessori: "Kaikkihan me kaipaamme rakkautta" – sinkkuelolla yksi keskeinen haitta
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
32-vuotias Anniina on asunut yksin 15 vuotta – videolla hän kertoo sinkkuasuminen parhaat ja pahimmat puolet.
1:09