Lasten pieni ele sai erään äidin liikuttumaan kyyneliin.
Netin eri sivustoilla leviää tuntemattoman kirjoittajan liikuttava tarina.
Tarinan todenperäisyydestä ei ole varmuutta, mutta se saa herkkyydellään silmäkulmat taatusti kostumaan.
Näin tuntematon kirjoittaja kertoo:
"Kun aviomieheni ilmoitti rauhallisesti, että 11 vuoden avioliiton jälkeen hän oli hakenut avioeroa ja oli muuttamassa pois, ajattelin ensimmäisenä lapsiani.
Poikani oli vasta viiden vanha ja tyttäreni neljävuotias. Pystyisinkö pitämään meidät yhdessä ja antamaan heille tunnetta perheestä? Voisinko, sinkkuvanhempana, säilyttää kotimme ja opettaa heille etiikkaa ja arvoja, joita tiesin heidän tarvitsevan elämässä?
Tiesin vain, että minun piti yrittää.
Viikonloppuisin vietimme niin paljon aikaa yhdessä kuin mahdollista. Viikon aikana järjestin aikaa heidän kotiläksyjensä tarkastamiseen yhdessä heidän kanssaan, ja usein keskustelimme siitä, miksi oli tärkeää tehdä oikeita asioita. Tämä vei aikaa ja energiaa, vaikka minulla ei ollut niitä juurikaan jaettavaksi. Mikä vielä pahempaa, oli vaikea sanoa, onnistuinko opettamaan heille mitään.
Eräänä äitienpäivänä, kaksi vuotta avioeron jälkeen, kirkkoon kävellessämme, huomasin kauniita, pieniä kukkaruukkuja alttarin kummallakin puolella kärryissä. Seremonian aikana pappi sanoi meille, että hänen mielestään äitiys on yksi elämän rankimpia töitä, ja ansaitsi tunnustusta ja palkitsemista. Hän pyysi sitten jokaista lasta valitsemaan kauniin kukan ja antamaan sen äidilleen symbolina sille, kuinka paljon he tätä rakastivat ja arvostivat.