Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että jos koronarokotusten alueellisella kohdentamisella voidaan paremmin suojella väestön terveyttä ja elämää, on erilainen kohtelu perusteltua ja yhdenvertaista.
Lue myös: Rokotusjärjestyksen muuttaminen ei lämmitä matalan ilmaantuvuuden kuntien johtajia: "Tuntuu todella haljulta, että meille tarkoitetut rokotteet siirtyisivät muualle"
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on tänään antanut lausuntonsa asiasta sosiaali- ja terveysministeriölle, joka valmistelee esityksen hallitukselle.
Valtuutetun mukaan rokotusten kohdentaminen tulee toteuttaa vähintään muuttamalla valtioneuvoston asetusta vapaaehtoisista koronarokotuksista. Pelkästään hallinnollisilla määräyksillä toteutettu kohdentaminen ei täytä lakiperusteisuuden vaatimusta.
Lisäksi valitun kohdentamisperusteen tulee käydä ilmi riittävällä tarkkuudella asetuksenantovaltuuden sisältävästä pykälästä eli tässä tapauksessa tartuntatautilain 54 pykälästä.
Tulee olla oikeasuhtaista
Valtuutetun arvion mukaan hyväksyttäviä tavoitteita ovat ainakin yleisvaarallisen ja laajalle levinneen tartuntataudin leviämisen ehkäiseminen väestön terveyden suojelemiseksi, vakavien tautitapausten ja kuolemantapausten väheneminen Suomessa sekä terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn turvaaminen.
– Jotta näiden tavoitteiden toteuttamiseksi olisi asianmukaista kohdentaa rokotteita asuinpaikan tai oleskelupaikan mukaan, tulisi samalla osoittaa, että alueellinen kohdentaminen todennäköisesti ehkäisee kyseisen tartuntataudin leviämistä ja näin turvaa ihmisten terveyttä ja terveydenhuoltojärjestelmän kantokykyä tehokkaammin kuin kohdentaminen tasaisesti koko väestöön, yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa lausunnossaan.
– Jos tällaista selvitystä ei ole, estää syrjinnän kielto rokotusten alueellisen kohdentamisen.
Tämän lisäksi alueellisen kohdentamisen tulee olla myös oikeasuhtaista myös siinä mielessä, ettei vähemmän yhdenvertaisuutta rajoittavia keinoja, joilla hyväksyttävä tavoite voidaan edelleen saavuttaa yhtä tehokkaasti, ole käytettävissä.