Rokotusjärjestyksen muuttaminen ei lämmitä matalan ilmaantuvuuden kuntien johtajia: "Tuntuu todella haljulta, että meille tarkoitetut rokotteet siirtyisivät muualle"

MTV Uutisten haastattelemat kaupunginjohtajat eivät lämpene ajatukselle siitä, että rokotteita jaettaisiin näille alueille myöhemmin.

Viime aikoina julkisuudessa on väläytelty mahdollisuutta koronarokotejärjestyksen muuttamisesta.

HUS:n toimitusjohtaja Juha Tuominenjyrähti jo tammikuun lopussa rokotejärjestyksen "epäeettisyydestä".

Mutta jos rokotteita ryhdyttäisiin jakelemaan enemmän korkean ilmaantuvuusluvun alueilla, kuten esimerkiksi Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, mitä tämä tekisi yhdenvertaisuudelle muissa kunnissa? 

"Ei kuulosta hirveän hyvältä"

Keski-Pohjanmaan ilmaantuvuusluku oli sunnuntai-iltana THL:n mukaan 13 tapausta sataatuhatta kohden. 

Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila pitäisi rokotejärjestyksen muuttamista epäreiluna. 

– Ymmärrän keskustelun kyllä suuressa kuviossa, mutta kun alueellisesti katsotaan Keski-Pohjanmaata, niin täällä ollaan vuosi tehty todella sitoutuneesti koronanvastaista työtä. Kaupunkilaiset ja koko alueen asukkaat ovat todella hyvin noudattaneet viranomaisten ohjeistuksia, Mattila sanoo.

– Odotamme rokotusta kovasti. Siinä suhteessa tuntuu todella haljulta, jos meille tarkoitetut rokotteet siirtyisivät jonnekin muualle. Ei kuulosta hirveän hyvältä, Mattila jatkaa.

Hän muistuttaa, että rajoituksia on noudatettu tunnollisesti, vaikka koronatilanne on ollut parempi muuhun maahan nähden.

– Olemme olleet perustasolla koko ajan ja meillä on siihen nähden olleet aika rankatkin toimenpiteet käynnissä. Rokotejärjestyksen muuttaminen kuulostaisi tähän nähden todella hurjalta, Mattila sanoo.

– Ymmärrän kyllä haasteet, kun pitää koko maapallo rokottaa. Ei tämä nyt ihan yksinkertaista ole, hän hymähtää.

"Ymmärrän jonkintasoisen vaikuttavuusarvioinnin"

Pohjois-Karjalan ilmaantuvuusluku on 15,3. Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen muistuttaa, ettei kaikkia riskiryhmiäkään ole vielä saatu rokotettua. 

– Riskiryhmät pitää hoitaa alta pois – eli heikoimmat, sairaimmat ja ikänsä puolesta riskiryhmässä olevat. Sen jälkeen kun nämä tahot on rokotettu, niin ymmärrän jonkin tasoisen vaikuttavuusarvioinnin siitä, että saadaan parhaalla mahdollisella tavalla pelastettua ihmisiä, Karjalainen sanoo.

– Suomalaisille on kuitenkin luvattu, että heinäkuuhun mennessä tilanteen pitäisi olla jo aisoissa ja suurin osa heinäkuuhun mennessä rokotettu ja ehkä jopa laumasuoja saavutettu. Siihen asti meidän pitäisi kaikkien toimia niin kuin meitä on ohjeistettu, hän lisää.

Karjalainen muistuttaa tehohoitopaikkojen rajallisuudesta

Karjalainen nostaa esille myös tehohoitopaikkojen rajallisuuden ja potilaiden mahdollisen siirtämisen eri sairaanhoitopiirien välillä. 

– Tehohoitopaikkoja meillä vielä onneksi on, mutta jos tässä niin käy, että tehohoitopaikat esimerkiksi Varsinais-Suomessa tai Uudellamaalla loppuvat, niin tännehän ihmisiä täytyy tuoda pelastettavaksi. Tai sitten täältä täytyy viedä ammattilaisia sinne. 

– Luotan siihen, että ammattilaiset tekevät oikeat ratkaisut ja olen tyytyväinen Suomen tähän mennessä tehtyyn politiikkaan.

"Säädösten noudattaminen tärkeintä"

Karjalainen muistuttaa vielä, että rokotekeskustelun pitää säilyä muiltakin osin tasa-arvoisena.

– En haluaisi tästä eri maakuntien tai kaupunginosien tai vaikkapa etnisen taustan vuoksi käytäviä keskusteluja. Ne ovat minusta häpeäksi. Painotan sitä, että rokotejärjestys ei ole tässä se kovin juttu, vaan se, että ohjeita ja säädöksiä totellaan.  

"Sovitussa rokotejärjestyksessä pysyminen turvaa riskiryhmät"

Kainuun sairaanhoitopiirin ilmaantuvuusluku on 18,1. Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä toivoisi, ettei rokotejärjestystä muutettaisi. 

– Näen asian niin, että sovitussa rokotejärjestyksessä pysyminen turvaisi asuinpaikasta riippumatta nimenomaan ikäihmisten ja terveystilanteensa vuoksi riskiryhmään kuuluvien terveysturvallisuuden, Määttä sanoo.

Alueelliset tilanteet voivat muuttua nopeasti

Määttä huomauttaa, että tilanteet voivat muuttua taudin ilmaantuvuuden suhteen hyvin nopeasti eri alueilla.

– Eri alueilla on hyvin erityyppisiä riskitekijöitä taudin leviämisen suhteen. Väestötiheys voi olla riskitekijä, mutta toisaalta myös rajan läheisyys ja työmatkaliikenne rajan yli.

– Myös isot teolliset työpaikat, jossa käydään työssä puolin ja toisin, kuten esimerkiksi Kainuussa Terrafame ja Transtech. Meilläkin käy Pohjois-Suomesta, Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta ihmisiä töissä. Rajan yli on jatkuvasti liikennettä. 

Terveysviranomaisten antamien ohjeiden noudattaminen on Määtän mielestä tärkeintä.

– Koen, ettei sillä saisi olla merkitystä, missä päin Suomea asuu. Mikäli kuuluu riskiryhmään, pitäisi päästä rokotukseen riittävän ajoissa. Ensisijaista on se, että ihmiset noudattaisivat suosituksia. 

– Rokotejärjestyksen muuttamiseen menisi kolmesta neljään viikkoa. Itse ajattelisin mieluummin niin, että tehtäisiin niitä toimenpiteitä, mitkä ovat nopeammin otettavissa käyttöön.  

Kun meillä on tietty rokotejärjestys jo sovittu, niin kyllä tämä on varmaan otettu huomioon jo silloin, että alueellisia eroja on. Tuntuisi omituiselta, jos rokotejärjestystä lähdettäisiin muuttamaan. 

Lue myös: Ensimmäinen rokoteannos ei ole vapaalippu normaaliin elämään: Koronatartunnat kasvavat ja asiantuntijat muistuttavat suojan kasvavan vähitellen

Lue lisää: Elokuvateatterit ja liikuntapaikat avattiin Israelissa, "Vihreä passi"-sovellus on vapaan liikkumisen tukena: "Hitaasti mutta varmasti menemme kohti normaalia"