WHO:n mukaan eurooppalaiset vankilat jättävät vankinsa heitteille – epätoivoisimmat lusijat päättävät päivänsä itse

Riihimäen vankilan kokenut vartija:"Kyllä tää on selvästi raaempaa"- suomalaisissa vankiloissa yhä enemmän uhkailua ja väkivaltaa 5:01
Riihimäen vankilan kokenut vartija: "Kyllä tää on selvästi raaempaa" – suomalaisissa vankiloissa yhä enemmän uhkailua ja väkivaltaa.

Eurooppalaiset vankilaviranomaiset eivät tee tarpeeksi tarkkaillakseen vankien terveyttä, Maailman terveysjärjestö WHO moitti torstaina.

Tämän seurauksena vangit kärsivät WHO:n mukaan todennäköisemmin hoitamattomista sairauksista ja heidät vapautetaan ilman tarpeellista tukea.

– Vankilarangaistus vie ihmisen vapauden, mutta sen ei pitäisi viedä myös hänen terveyttään ja oikeuttaan terveyteen, tohtori Bente Mikkelsen sanoo järjestön tekemässä lausunnossa.

WHO keräsi tietoa 39 eurooppalaisesta maasta vuosina 2016–2017. Järjestö suosittelee, että vankilat testaavat, kärsivätkö vangit tuberkuloosista, seksitaudeista, mielenterveysongelmista tai riippuvuuksista.

Siirtymävaihe vankeudesta vapaute en kriittinen vaihe

Diagnosoimattomat ja hoitamattomat vangit lisäävät WHO:n mukaan julkista terveystaakkaa, mikä tulee yhteisölle kalliiksi. Mielenterveys on raportin mukaan avainasemassa, erityisesti vangin vapautumisen jälkeen, jolloin vangit ovat kaikkein altteimpia tekemään itsemurhan, vahingoittamaan itseään tai ottamaan yliannostuksen.

Siirtymä vankeudesta vapauteen on WHO:n mielestä kriittinen vaihe.

Vankiloiden ylikansoitus vakava ongelma monessa maassa

Raportin mukaan 13,5 prosenttia vankilakuolemista oli itsemurhan seurauksia, ja 14 prosenttia EU-valtioista ei tee vangeille mielenterveysseulontaa heidän saapuessaan laitokseen.

Eurooppalaisiin vankiloihin on usein myös ahdettu liikaa vankeja, mikä voi vaikuttaa vankien terveyteen.

WHO:n mukaan noin 6 miljoona ihmistä suljetaan vuosittain vankilaan Euroopan alueella.

Kahdeksan maata, mukaan lukien Ranska, Italia ja Portugali, kärsivät vakavasta vankiloiden ylikansoitusongelmasta, ilmenee Euroopan neuvoston vuonna 2018 tekemästä tutkimuksesta.

Lue myös:

    Uusimmat