Voisiko Venäjä avata tahallaan Nord Streamin kaasuhanat? Näin massiivinen metaanivuoto vaikuttaisi

1:34
Katso myös: Tällaisia ilmastovaikutuksia Nord Stream -vuodolla on: "Vastaa suunnilleen Suomen vuotuisia metaanipäästöjä"

Jos Venäjä jättäisi Nord Stream -kaasuputkien hanat tahallaan auki, ympäristön kasvihuonekaasupäästöt lisääntyisivät 3–4 prosenttia. Mitä tämä tarkoittaa ilmaston kannalta?

Nord Stream -kaasuputkista on vuotanut ilmaan valtavia määriä maakaasua sen jälkeen, kun putket räjäytettiin poikki tiistaina.

Koska metaani – josta maakaasu pääasiassa koostuu – on hyvin vahva kasvihuonekaasu, tilanteen vaikutukset ilmastoon ovat herättäneet huolta.

Vaikka putket itsessään eivät sisällä metaania niin paljon, että maailma siitä tuhoutuisi, on olemassa mahdollisuus sille, että Venäjä syystä tai toisesta päättäisi pitää lähtöpään pumput päällä.

Silloin kaasua vuotaisi ilmaan päivä toisensa jälkeen. Tämä mahdollisuus on puhtaasti spekulatiivinen – tietoa Venäjän toimista tai toimimattomuudesta ei ole – mutta vastaus kysymykseen voidaan arvioida melko yksinkertaisella laskutoimituksella.

Syytä akuuttiin pelkoon ei ole

Lasku paljastaa, että vuoden mittakaavassa yhtämittainen putkivuoto olisi erittäin merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde, mutta syytä akuuttiin pelkoon ilmaston tuhoutumisesta tai omasta turvallisuudesta ei ole. 

Ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt kasvaisivat 3–4 prosenttia. Se on toki paljon, mutta ei niin paljon, että maailma olisi välittömästi tuhoutumassa.

Näin se laskettiin

Laskun tärkein tieto on tietysti putkien kapasiteetti, joka on 55 miljardia kuutiometriä vuodessa sekä Nord Stream yhdelle että kahdelle. Siispä yhteensä putkissa kulkee vuosittain maksimissaan 110 miljardia kuutiometriä eli otsikossa mainitut 110 biljoonaa (110 000 000 000 000) litraa.

Maakaasun tilavuudet ilmaistaan standardin mukaan normaalipaineessa ja 15 celsiusasteen lämpötilassa. Näissä oloissa metaanin tiheys on noin 0,67 kilogrammaa per kuutiometri.*

Massamääräisesti Nord Streamin neljä putkea välittävät siis reilut 70 miljoonaa tonnia metaania vuodessa. 

Energiajärjestö IEA:n mukaan ihmiskunnan metaanipäästöt tänä vuonna ovat noin 360 miljoonaa tonnia. Niinpä täyttä höyryä puhkuessaan rikkinäinen Nord Stream lisäisi ihmisten metaanipäästöjä noin 20 prosentilla.

Erittäin vahvana kasvihuonekaasuna metaani muodostaa kasvihuonekaasujen ekvivalenttipäästöistä nykyisellään noin yhden kuudesosan.

Tästä voidaan edelleen jatkaa kertolaskulla, että Nord Stream kasvattaisi maailman kasvihuonekuormaa kaikkiaan 3–4 prosenttia.

Luku osuu vaikealle vyöhykkeelle

Se, miten tätä lukua pitäisi sanallisesti arvioida, saattaa olla vaikeampi kysymys kuin itse lasku. Luku osuu hieman vaikealle vyöhykkeelle aivan mitättömien ja toisaalta täysin katastrofaalisten päästöjen välille.

Esimerkiksi 0,01 prosentin päästölisäystä voitaisiin pitää maailman mittakaavassa täysin epäoleellisena. Toisaalta päästöjen kasvaminen yhtäkkiä vaikkapa kolminkertaisiksi olisi luonnollisesti brutaalia ja todella, todella vakavaa.

Muutaman prosentin kasvua voitaneen pitää jossain määrin vakavana seikkana, mutta ei ihmiskuntaa tai maailmaa mitenkään välittömästi uhkaavana tapahtumana.

Erilaiset sanalliset arviot tästä seikasta kuitenkin sallittakoot.

* Kaava: tiheys = pM /( RT ), missä p on paine, M moolimassa, R kaasuvakio ja T lämpötila kelvineinä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja