Nord Stream -kaasuputken vuodot Itämeren pohjassa aiheuttavat massiiviset metaanipäästöt. Niillä ei ole arvion mukaan pitkäaikaista vaikutusta meren eliöstöön, mutta kasvihuonepäästöjen osalta vaikutus on merkittävä.
Nord Stream -putkissa on havaittu yhteensä neljä vuotokohtaa. Tapahtunutta on laajalti arveltu tai vihjattu Venäjän järjestämäksi sabotaasiksi.
Kaasuputken vuodoista purkautuva maakaasu on pääasiassa metaania. Apulaisprofessori Annalea Lohila Ilmatieteen laitokselta ja Helsingin yliopistosta kertoo, että metaani ei liukene erityisen hyvin veteen, vaan nousee meren pohjasta suoraan taivaalle. Sen ansiosta paikallinen ympäristövaikutus rajoittuu pienehkölle alueelle, jossa se tappaa mereneläviä vuotokohtien ympärillä.
Lue myös: Nord Streamin räjähdyspaikan lähellä merenpohjassa makaa kemiallisia aseita
Metaanipilvellä ei vaikutusta ihmisten hyvinvointiin
Ilmakehään päästessään metaani lähtee kulkemaan tuulen mukana, ja olosuhteista riippuen se joko laimenee nopeasti tai kulkee yhtenäisenä pilvenä. Ilmanlaatuun tai ihmisten ja eläinten hyvinvointiin kauempana vuotokohdasta ei metaanipilvellä Lohilan mukaan ole erityistä vaikutusta.
Kasvihuonekaasujen seuranta-asemilla esimerkiksi Utön saarella ja Etelä-Ruotsissa on jo havaittu kohonneita metaanipitoisuuksia, mikä kertoo Etelä-Ruotsiin ja Norjaan kulkeutuneesta metaanista. Asemien keräämien pitoisuustietojen ja mallien avulla tutkijat voivat Lohilan mukaan arvioida alkuperäisen päästömäärän suuruutta.
