Mainos

Viivi laihdutti 22 kiloa yksinkertaisilla keinoilla – nauttii nyt elämästä enemmän kuin koskaan: "Kannattaa unohtaa kitudieetit kokonaan"

7:42
Videolla keskustellaan painonhallinnasta.

Kun Viivi Kauppinen oli 24-vuotias, hän havahtui siihen karuun tosiasiaan, että vaaka näytti 76 kiloa. Se oli 163-senttiselle nuorelle naiselle pysähtymisen paikka.

Viivi päätti pistää elämänsä remonttiin. Hän aloitti alusta ihan kaiken, niin kuntoilun kuin ruokavalionkin. Aiemmin painonsa kanssa jojoillut nuori nainen laihdutti 22 kiloa. Nyt viisi vuotta myöhemmin hän on elämänsä kunnossa.

Teininä hällä väliä -asenne

Teini-iässä Viivi ajatteli, että voi syödä mitä vain. Hän ei juurikaan kiinnittänyt huomiota painoonsa.

Viivin paino alkoi nousta sen jälkeen, kun hän muutti pois kotoa 16-vuotiaana.

– En oikein tiedä, mitä tapahtui siinä vaiheessa, mutta elämäntavat rupesivat menemään tosi huonoon suuntaan, Viivi kertoo MTV Uutisille.

Kahdenkympin korvilla hän tajusi, että painoa vain kertyi kertymistään.

– Ennen sitä moni kysyi minulta, että miten pystyt syömään noin paljon, Viivi muistelee.

– Saattoi se olla tunnesyömistäkin, vaikka enhän minä sitä silloin niin ajatellut.

Vuonna 2009 Viivi sai pojan, mutta raskauskilot eivät olleet syynä ylipainoon. Lapsen syntymän jälkeen hän oli normaalipainoinen. Paino alkoi nousta reilummin, kun poika oli neljän vuoden ikäinen.

– Moni on kysynyt, ovatko ylipainon syynä raskauskilot. Eivät ole. Nousu johtui ihan vain omasta hölmöydestäni, Viivi naurahtaa.

Aiemmat yritykset kariutuivat

Viivi oli ennenkin yrittänyt pudottaa painoa. Aiemmillakin kerroilla hän oli päättänyt, että nyt alkaa uusi ja terveellisempi elämä.

Kevennysprojektit eivät tosin olleet kestäneet kahta kolmea viikkoa kauempaa. Hän oli aina saanut pudotettua kilon tai kaksi, mutta joka kerta ne olivat kertyneet takaisin.

Viivi oli tuolloin myös sitä mieltä, että ei se haittaa, jos nyt ei laihdu. Seuraavalla kerralla sitten, ensi maanantaina.

– Ajattelin, että ei haittaa, jos vielä tulee viisi kiloa lisää. Sitten voi alkaa keventää.

Enimmillään Viivi painoi 76 kiloa, vuonna 2014. Tuolloin hän totesi, että sama meno ei voisi jatkua.

Viivi oli vastikään tavannut nykyisen miehensä. Sen jälkeenkin painoa tuli vielä viisi kiloa lisää.

– Ihmettelin, mitä hän näki minussa.

"Söin liian vähän"

Tällä kertaa Viivi sai laihdutettua omin avuin seitsemän kiloa. Sen jälkeen kilot eivät enää millään tahtoneet karista.

Viivi oli jättänyt pois leivät ja puurot. Hän ajatteli, että hiilihydraatit olivat pahasta. Arkeen kuului myös ankaraa lihaskuntotreeniä ja lenkkeilyä.

Jälkikäteen, ravintovalmentajan koulutuksen myötä, Viivi tajusi, että hän söi tuolloin päivässä noin tuhat kaloria. Koulutuksessa kerrottiin, että aikuisen naisen keskimääräinen energiantarve on 2 000 kilokaloria päivässä.

– Luulin sen olevan aivan liikaa.

Ankara ruokavalio ja treenaus uuvuttivat. Viivistä tuntui, että hän ei enää jaksaisi laihduttaa.

– Ajattelin, että nyt en enää jaksa, en ollenkaan. Olin hirveän väsynyt. 

Uusi koulu, uusi alku

Apu löytyi ravintovalmentajan koulutuksesta, jonka Viivi aloitti vuonna 2014. Opintojen aikana hän huomasi, että hän oli aiemmin tehnyt monta asiaa väärin. Hän oli syönyt aivan liian vähän ja treenannut liian kovaa.

– Veikkaan, että jos en olisi hakenut kouluun, laihdutus olisi loppunut siihen.

Koulutus oli hurjan kallis. Viivi ei kuitenkaan kadu, että lähti sille tielle.

Ruokavalio kaiken A ja O

Viivi päätti lähteä liikkeelle perusasioista. Aivan aluksi hän jätti treenit kokonaan ja keskittyi pelkästään ruokavalioon. Koulutus sai hänet hänet tajuamaan, että jos kaiken muuttaisi kertarysäyksellä, tulisi liikaa uutta eikä hän välttämättä jaksaisi pysyä päätöksessään. Olisi parempi tehdä elämänmuutos pikkuhiljaa.

– Halusin, että ruokavalion saisi kerralla kuntoon, elämäntavaksi. Sen jälkeen voisi katsoa muita asioita, Viivi kertoo.

– Kun itsetunto oli vähän mitä oli, en halunnut mennä salille ollenkaan. Tein jotain pientä kotona. Välillä kävin kävelemässä.

Viivi päätti lopettaa laihdutusvinkkien lukemisen lehdistä. Aiemmin hän oli lukenut kiinnostuneena ”ihmedieeteistä”, joilla saattoi laihtua, vaikka kuinka paljon. Sellaiset kuurit hän päätti jättää omaan arvoonsa.

– Tajusin niiden olevan hölynpölyä sekä terveydelle haitaksi.

Aiemmin Viivin dieettiin oli kuulunut muun muassa ihan vähän kuivaa riisiä ja kanaa, ilman kastikkeita. Viivi ajatteli, että niitä ei saanut olla.

– Oli tosi hienoa saada kuulla, että oikeasti pitää nimenomaan syödä, jotta painoa lähtisi. Kroppa tarvitsee kuitenkin aika paljon energiaa toimiakseen oikein.

Viivi alkoi noudattaa viiden aterian päivärytmiä. Ennen hän söi kaksi kertaa päivässä isoja annoksia. 

Lautasmalli käyttöön

Viivi alkoida syödä lautasmallin mukaisesti. Puolet kasviksia ja mukaan neljäsosa hiilihydraatteja ja proteiinia.

– En halunnut ottaa stressiä siitä, että pitäisi punnita kaikki ja laskea kalorit tarkalleen. Tietysti välillä laskin energiantarpeen ja välillä punnitsin, että näin, ovatko annoskoot oikein. Energiantarpeeseen kun vaikuttaa moni asia, kuten oma aktiivisuus. Jos alkaa liikkua paljon, on myös lisättävä energiansaantia, että jaksaa ja kroppa voi hyvin.

Sen jälkeen hän aloittikin salilla käymisen. Kun paino alkoi pudota, Viivi innostui enemmän liikunnasta. Hän alkoi voida paremmin eikä enää tarvinnut miettiä, jaksaisiko lähteä urheilemaan. Hän oikeasti halusi lenkkipolulle, salille ja uimaan.

– Tuli hirveästi erilaisia uusia juttuja, joita kokeilin.

Tällä kertaa Viivi onnistui. Vuoden kuluttua Viivi oli laihtunut yli kaksikymmentä kiloa. Muutoksesta on nyt viisi vuotta, ja Viivi voi paremmin koskaan.

– On se jotenkin outoa, että kun tuplasi ruokamäärän, kalorit, niin paino alkoi pudota. Ei olisi uskonut.

Alku oli hankala

Aiemmin laihdutusyritykset olivat kariutuneet, kun paino ei enää näyttänyt putoavan. Silloin Viivi oli alkanut syödä jälleen epäterveellisemmin, koska hänestä tuntui, että sillä ei ole mitään väliä.

Viivi oppi, että jumiutuminen hetkittäin tiettyyn painoon kuuluu asiaan. Kun kroppa tottuu uuteen painoon, käy välillä niin, että yhtään kiloa ei lähdekään vähään aikaan.

Elämänmuutosta ei yhtään helpottanut se, että Viivin urheilijamies saattoi hyvillä mielin mussuttaa karkkia, kun he katsoivat illalla televisiota kotisohvalla.

– Oli tosi vaikeaa katsoa, kun toinen syö niitä eikä itse voi. Kiukutti ja maha kurisi, Viivi muistelee nauraen.

Viivi totutti itsensä siihen, hän ei ottanut iltaisin televisionkatselueväiksi sipsiä tai karkkia.

– Kysyin itseltäni, haluanko uudestaan samaan tilanteeseen.

Kasviksista tuli osa ruokavaliota

Oikea ruokavalio auttoi napostelunhimoon. Kiusauksia oli helpompi vastustaa, kun vatsa oli täynnä normaalia kotiruokaa.

Vaikeinta oli alkaa syödä kasviksia. Aikaisemmin Viivi ei ollut syönyt niitä ollenkaan. Lautaselta löytyi korkeintaan muutama siivu porkkanaa.

– Kun pääsin kouluun, ajattelin, että kun näistä kiloista pääsen, niin en survo enää kasviksia suuhuni. Silloin söin niitä vähän pakolla, mutta pikkuhiljaa se siitä lähti, ja nykyisin ruokavalio painottuu enemmän kasviksiin, mitä en olisi uskonut projektin alussa.

Onnellisempi kuin koskaan

Ennen elämänmuutostaan Viivi kertoo olleensa hurjan väsynyt ja usein huonolla tuulella ja aikaansaamaton.

– Kiukuttelin vähän jokaiselle ja vähän kaikista asioista. Olin myös jatkuvasti kipeänä.

Viivi ei kokenut oloaan kovin onnelliseksi. Hän ei liikkunut juuri missään vaan pysytteli kotona. Saattoi siinä olla vähän masennustakin.

– Ei se kovin mukavaa elämää silloin ollut, hän miettii.

Yöunetkin olivat vähän mitä olivat. Tätä nykyä Viivin olo ei ole enää yhtään väsynyt. Hän nukkuu yönsä heräämättä.

Nyt Viivi on onnellisempi kuin koskaan. Hän kokee elämän mielekkäämmäksi kuin aiemmin. Hän tekee asioita, joista pitää. Hän käy salilla ja näkee ystäviään.

Ruoanlaitostakin on tullut mieleistä puuhaa. Aiemmin hän osti paljon einesruokaa.

– Ennen kävin aina ulkona syömässä ja tilasin pitsaa ja kebabia kotiinkuljetuksella. Enää ei tulisi mielenkään hakea roskaruokaa joka viikko, vaikka liian tiukka ei tietenkään pidä olla. Välillä voi herkutella.

Elämäntavat siirtyivät lapsellekin

Viivi on iloinen siitä, että on saanut terveitä elämäntapoja opetettua myös lapselleen. Tämäkään ei aiemmin pitänyt kasviksista.

– Nyt kun laitan ruokaa, hän kysyy, että hei äiti, missä kasvikset, jos ne vahingossa unohtuvat kiireen keskellä. Parsa, lapsen entinen inhokki, onkin kasviksista kaikkein suurin herkku, Viivi naurahtaa.

– On ollut myös hienoa auttaa urheilijamiestä syömään oikein, ja hänen kauttaan olen auttanut myös monia muita urheilijoita syömään riittävästi ja oikein. Urheilijat luulevat syövänsä riittävästi, mutta syövät usein aivan liian vähän.

Viivi ei ole tarkkaillut painoaan kovasti. Silloin tällöin hän käy vaa’alla.

– Olen vain syönyt normaalisti. Jännä juttu, miten paino vain pysyy siinä samassa! Olen siis päässyt oikeaan tasapainoon energiansaannissa. Totta kai välillä vaihtelua on kilo sinne tai tänne, mutta se on ihan normaalia.

Liikuntakin on nykyisin osa Viivin elämää. Aiemmin liikuntakärpäsen puraisu kesti vain hetken, korkeintaan pari kuukautta. Nyt hän on liikkunut neljä vuotta säännöllisesti, käynyt salilla ja lenkkeilemässä.

Elämänmuutoksen mukana tuli myös alan vaihto. Se ei alun perin ollut tarkoitus, sillä Viivi meni ravintovalmentajan koulutukseen itsensä takia. Nyt hän tekee töitä osa-aikaisesti myös ravintovalmentajana.

Myöhemmin hän innostui myös personal trainerin koulutuksesta. Hän perusti myös Instagram-tilin, jolla kertoo ravintoasioista.

Alan vaihto samassa paketissa

Viivin suhde omaan itseensäkin on parantunut. Aiemmin omat elämäntavat hävettivät eikä hän osannut suhtautua omaan kehoonsa. Itsetunto on sittemmin kasvanut todella paljon.

– Uskon, että voin saavuttaa asioita, joita en aiemmin uskonut todeksi.

Yksi merkki asennemuutoksesta on se, että Viivi uskalsi vaihtaa alaa. Tällä hetkellä hän opiskelee terveydenhoitajaksi.

– Se oli ollut haaveeni jo yläasteelta saakka, mutta en ikinä ollut uskaltanut lähteä yrittämään. En uskonut, että pääsisin sisään.

Motivaation lähteet

Viivi miettii, että ero aikaisempiin epäonnistuneisiin laihdutuskertoihin on se, että aiemmin hän halusi pudottaa painoa ulkonäön takia. Nyt lähtökohtana oli terveys.

– Ensimmäistä kertaa mietin omia arvojani. Sitä, mikä minulle on oikeasti tärkeää. Oma terveys ja sen sellaiset asiat. Ei tällaisia juttuja miettinyt nuorempana. Totesin, että nyt tosiaankin täytyy alkaa huolehtia enemmän omasta hyvinvoinnista.

Yksi motivaation lähde oli perhe. Lapsi oli pyytänyt leikkimään, mutta Viivi ei oikein jaksanut. Se harmitti häntä itseäänkin kovasti.

– Ennen en jaksanut touhuta lapsen kanssa näin paljon kuin nykyisin. Energiaa vain riittää, vaikka opiskelen ja teen töitä samaan aikaan.

Tietyllä tapaa uusi parisuhdekin motivoi. Viivi mietti, että toinen ei varmaan olisi katsonut kauan sitä, että hän vain nukkui, oli väsynyt ja kiukutteli.

Vinkkejä kanssakeventäjille

Elämänmuutosta miettivälle Viivillä on muutama vinkki. Tärkeintä on olla kärsivällinen.

– Maltti on valttia! Kannattaa unohtaa kitudieetit kokonaan. Niillähän voi saada alussa nopeasti painon tippumaan, mutta ne eivät ole millään tavalla terveellisiä.

– Lisäksi suurin osa menetetystä painosta on lihasmassaa. Kun dieetin lopettaa, kilot kyllä palaavat tuplana takaisin, kun jatketaan vanhoja tapoja. Kun painonpudotustahti on 0,3-1kg viikossa, lähtee suurin osa sieltä mistä pitääkin eli rasvasta. Alussa voi toki lähteä monta kiloa normaalisti, kun ylimääräiset nesteet lähtevät.

Kannattaa huolehtia perusasioista. On tärkeää saada riittävästi unta ja syödä säännöllisesti monipuolista ruokaa.

– Nälkä ei saa tulla. Jos tulee nälkä, silloin jotain on pielessä. Energiaa tulee liian vähän.

Viivi suosittelee, että omaan projektiinsa laittaa välitavoitteita. Sen sijaan, että päättäisi laihduttaa kaksikymmentä kiloa, voi päättää, että ensin lähtee viisi. Sen jälkeen toiset viisi ja niin edelleen.

– Halusin, että painoindeksini olisi edes normaali. Silloin painaisin 64 kiloa. Painoindeksin tarkastelussakin kannattaa huomioida se, että vaikka on normaalivartaloinen, mutta lihaksikas, painoindeksi saattaa näyttää ylipainoa, sillä lihashan painaa enemmän kuin läski. Omalla kohdallani olisi riittänyt, jos olisin pudottanut 12 kiloa. Innostuin kuitenkin laihduttamaan vähän enemmän.

Ennen kaikkea kannattaa miettiä, mikä itselle on elämässä tärkeää. Että miksi alun perinkään halusi ryhtyä tähän. Omien arvojen miettiminen auttaa jo jaksamaan pitkälle, etenkin rankkoina hetkinä.

– Jos tuntuu, että ei nyt nappaa, niin yksi vaihtoehto on käydä ravitsemusasiantuntijan pakeilla juttelemassa. Siitä voi saada tsempparin ja tukijan omaan elämäntaparemonttiprojektiin ja hyviä vinkkejä onnistumiseen. Aika harva pystyy tuohon kuitenkaan yksinään.

Tärkeintä on ruokavalio

Muutokset tapahtuvat loppujen lopuksi keittiössä. Laihduttamisessa kaikkein tärkein on ruokavalio, vaikka salilla käyminen ja kuntoilu ovatkin hyväksi.

Ruoka kannattaakin Viivin mukaan tehdä itse. Einekset kannattaa jättää kaupan hyllylle.

– Ulkona syödessä taas ei tiedä, mitä kaikkea ruoka sisältää. Kun tekee ruoan itse, tietää ainakin, mitä siinä on, eikä tule esimerkiksi piilorasvoja.

– Välillä voi syödä pullan tai pari palaa suklaata. Ne kuuluvat normaaliin ruokavalioon, ja herkkupäiviäkin pitää olla. Kaikkea voi syödä, kun syö silloin tällöin ja annoskoot ovat oikein.

Viivi muistuttaa, että repsahduksia sattuu. Siitä ei pidä masentua.

– Pitää olla kuitenkin armollinen itselleen.

Viivi muistuttaa myös, että painonpudotuksesta tai syömisestä ei pidä stressata. Stressikin saattaa hidastaa painonpudotusta.

Itselleen ei pidä olla liian ankara. Elämä on muutakin kuin kalorien laskemista.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja