Mainos

Lasse sai tyypin 2 diabeteksen kuriin vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, lääkkeet jäivät kokonaan pois – lääkäri varoittaa hengenvaarasta: "Ei sovi kaikille"

Tyypin 2 diabeetikko Lasse Nybergh pystyi luopumaan insuliinipistoksista kokonaan tehtyään rajun muutoksen ruokavalioonsa – pois jäivät kokonaan tärkkelys ja sokerit. Diabeteslääkäri ja ravitsemusterapeutti peräävät tutkimusnäyttöä ennen kuin ketogeenistä ruokavaliota voi suositella kenellekään.

Kun helmikuussa 2010 espoolainen Lasse Nybergh meni työterveyshuollon jokavuotiseen rutiinitarkastukseen, huomasi työterveyslääkäri sokeriarvojen olevan todella korkealla. Lassella oli todennäköisesti kakkostyypin diabetes.

Normaalipainoiselle miehelle, joka oli koko elämänsä elänyt keskimäärin terveellistä elämää ja harrastanut kohtuullisesti liikuntaa, tulokset tulivat yllätyksenä. Minkäänlaisiin oireiin Lasse ei ollut kiinnittänyt huomiota aiemmin.

Tosin nyt selittyivät jatkuva iltapäiväväsymys ja vartin torkkujen maistuminen ennen ilta-askareita.

– Kohonneet sokeriarvot oli huomattu ensi kerran viisi vuotta sitten, mutta silloin työterveyshuolto ei reagoinut niihin. Vasta yhdessä rutiinitarkastuksessa huomattiin, että ne ovat pilvissä, selvästi sairaan puolella, Lasse kertoo MTV Uutisille.

– Kun tulokset tulivat, työterveyslääkäri passitti minut välittömästi taksilla Jorvin sairaalaan. Siellä otettiin heti uusia, vastaavia mittauksia verestä, ja todettiin, että tyypin 2 diabetes se oli. Minulle annettiin heti lääkitys, valtava lääkitys.

Lasse sai diabeteksen hoitoon heti insuliinipistokset, metmorfiinia ja statiineja. Hänen mukaansa mitään ei puhuttu ruokavaliosta.

– Suoraan annettiin koko hoito ja terveisiä kotiin, että tämä on loppuelämän, Lasse kertoo.

Tyypin 2 diabetes on pitkään hiljainen sairaus. Ethän sairasta sitä tietämättäsi? Katso keskustelua aiheesta alla olevalta videolta! (Artikkeli jatkuu videon alla.)

8:45

Epätoivo kasvoi, sitten syntyi oivallus

Lasse aloitti välittömästi lääkkeiden käytön. Lääkärissä oli neuvottu lisäämään insuliinipistosta sitä mukaa, kun sokeriarvot olivat korkealla. Vaikka Lasse pisti insuliinia säännöllisesti aamuin ja illoin, hän ei onnistunut saamaan sokeriarvoja hallintaan.

– Heitot olivat valtavat, ja epätoivo alkoi olla jo korkealla. Painoni myös nousi välittömästi, kun aloin käyttämään insuliinia. Kolmen viikon aikana lihoin varmasti viitisen kiloa, eli kaikki minkä piti mennä toisinpäin, menikin pahempaan suuntaan, Lasse kertoo.

Lasse alkoi miettiä, että vaihtoehto täytyy olla. Hän alkoi etsiä kirjallisuutta ja netistä tietoa diabeteksen hoidosta.

– Minulle selkeni, että on tässä vain yksi järkevä mahdollisuus: se mikä on aiheuttanut tyypin 2 diabeteksen, niin kääntämällä sen, sairauden voi poistaa. Eli jos hiilihydraatit nostaa verensokeria, niin hiilihydraatit pitää ottaa pois, hän sanoo.

Sokeriarvot tippuivat ja lääkkeistä saattoi luopua

Lasse käytti kolme viikkoa lääkärin määräämiä lääkkeitä, sitten hän teki radikaalin muutoksen ruokavalioonsa. Pois jäivät tärkkelyspitoiset ruoat, kuten leivät, pastat ja perunat, sekä kaikki sokeripitoiset ruoat.

Kahdessa viikossa Lasse oli lopettanut lääkityksen kokonaan aloitettuaan vähähiilihydraattisen ruokavalion.

– Onneksi ymmärsin vähentää samalla insuliinipistosten määrää, koska verensokeri laski niin nopeasti, muuten olisi voinut tulla ongelmia liian matalan verensokerin kanssa. Kahdessa viikossa lopetin lääkityksen, koska sokeriarvoni olivat normaalit. Kuukausi myöhemmin menin työterveyshuoltoon mittauttamaan sokeriarvot, ja paastosokeri oli normaali ja jopa pitkäaikaissokeri oli tullut rajusti alas, Lasse kertoo.

Noin puoli vuotta diagnoosin jälkeen, lokakuussa 2010, Lassella oli ensimmäinen diabeteslääkärin tapaaminen. Sitä ennen hän oli käynyt mittaamassa jo kaksi kertaa verensokeriarvot, ja paasto- ja pitkäaikaissokeri todettiin molemmat normaaleiksi.

– Lääkäri kysyi, että millä lääkityksellä olin päässyt näin hyviin arvoihin. Vastaisin, että ruokavaliolla, ja lääkäri kimpaantui ihan kunnolla. Keskustelu loppui siihen. Minä lensin ulos, ja sairaskertomukseen kirjattiin, että "potilas lääkekielteinen, mutta onneksi sokeritasapaino on kunnossa", Lasse kertoo.

– Olen sanonut julkisestikin, että kunnallinen diabeteshoito on keksinyt uuden hoitomuodon, ja se on nimeltään onni.

Tiukka ruokavalio pitää oireet poissa

Nyt alkuperäisestä tyypin 2 diabetes -diagnoosista on jo kahdeksan vuotta, ja Lassen, 66, sokeriarvot ovat pysyneet normaalin puitteissa vähähiilihydraattisen ruokavalion ansiosta.

– Tällä totean, että olen terve diabeetikko. En aio enkä harkitse, että ryhtyisin tietoisesti syömään paljon hiilihydraatteja ja katsoisin, palautuuko diabetes. En edes lähde kokeilemaan sitä, koska terveys on kunnossa, paino on kohdallaan ja kaikki hyvin. Miksi riskeerata sitä?

Lassen ruokavalio noudattaa LCHF-ruokavaliota. Hän syö alle 20 grammaa hiilihydraatteja päivässä, eli tärkkelyksestä ja kaikesta sokeripitoisesta ruoasta on pääasiassa luovuttu.

– Kysymys ei ole siitä, että hiilihydraatit korvattaisiin rasvalla, se on täysin väärä käsitys. Perusruoka pysyy samana, mutta hiilihydraatit ja tärkkelyspitoiset ruoat vaihdetaan vihanneksiin. Lihan ja kalan määrät pysyvät samoina, Lasse selittää.

– Toinen yleinen väärinymmärrys on myös se, että kun puhutaan, että kuitua pitää saada riittävästi ja siksi pitää syödä leipää. Vihanneksissa on aivan riittävästi kuitua, ei leipää tarvitse syödä kuitujen takia.

Aamupalaksi Lasse nauttii esimerkiksi pekonia ja munia sekä luonnonjogurttia marjoilla. Päivällinen voisi olla paistettua tai keitettyä parsakaalia kalan tai lihan kanssa.

– Se on olemassa tällainen helppo sääntö, viisi prosenttia. Kun käy kaupassa ja katsoo ruoka-aineen tuoteselostetta, niin jos tuote sisältää yli viisi prosenttia hiilihydraatteja missä muodossa tahansa, se jätetään. Esimerkiksi luonnonjogurtti on siinä rajamailla, mutta ei sitä nyt kilokaupalla syödä, Lasse sanoo.

"Korkea verensokeri on oire, sairaus on kuitenkin ihan toinen"

Lasse uskoo, että vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta olisi sekä tyypin 1 että 2 diabeetikoille valtavasti hyötyä.

– Diabetes tyyppi 2 on vanhalta nimeltään sokeritauti. Korkea verensokeri on oire, sairaus on kuitenkin ihan toinen. Se on paha, että lääkityksellä pyritään hoitamaan oireitta, jotta se pysyisi kunnossa. Varsinainen sairaus saa kuitenkin jatkua. Tämä on koko diabeteshoidon ongelma, Lasse tykittää.

Myös muun muassa lääkäri Antti Heikkilä on puhunut, että diabeteksen saisi kuriin oikeanlaisella, vähähiilihydraattisella ruokavaliolla.

Diabetes on ryhmä aineenvaihduntasairauksia, joita yhdistää häiriö haiman insuliinintuotannossa ja pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri. Diabetesta tunnetaan useita eri tyyppejä, tunnetuimmat ovat tyypin 1 diabetes, tyypin 2 diabetes ja raskausdiabetes.

Diabetes on pitkäaikaissairaus, joka vaatii päivittäistä omahoitoa. Lähteet: Terveyskirjasto, Diabetes.fi

– Diabetes on hiilihydraattiaineenvaihdunnan sairaus. Nykyiset dieettisuositukset pahentavat tilannetta, ja siksi tarvitaan paljon lääkkeitä. Näiden suositusten paremmuus ei perustu mihinkään tieteelliseen tosiasiaan, ne vain tukevat lääketeollisuutta, Heikkilä sanoi MTV Uutisten haastattelussa vuonna 2010.

Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistyksessä toimiva Lasse kertoo, että hän on ollut järjestämässä useita tapahtumia, joissa ollaan puhuttu ruokavaliosta tyypin 2 diabeteksen hoitomuotona.

Ongelmana on kuitenkin ollut se, että lähes kukaan lääkäri ei ole suostunut puhumaan julkisesti vähähiilihydraattisen ruokavalion puolesta.

– Suomesta ei ole löytynyt yhtään työssä olevaa lääkäriä, joka suostuisi puhumaan ruokavalion puolesta. He pelkäävät, että lääkärinoikeudet menetetään tai niitä rajoitetaan, hän sanoo.

"Se ei sovi kaikille"

Terveystalon ja Mehiläisen diabetologi Timo Valle, joka on perehtynyt diabeteksen hoitoon ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn, korostaa, että vähähiilihydraattinen ruokavalio ei sovi kaikille tyypin 2 diabeetikoille. Pahimmillaan se voi aiheuttaa jopa hengenvaaran.

– Jos hiilihydraatit jättää kokonaan nollalle, ja potilas on sellaisessa tilassa, että elimistö joutuu muuta kautta hoitamaan sen energiantuotannon, ketoaineet nousevat. Osalla tyypin 2 ja erityisesti tyypin 1 diabeetikoista on ketoasidoosin eli happomyrkytyksen riski, joka on ihan henkeä uhkaava tila, Valle selittää MTV Uutisille.

Esimerkiksi tyypin 2 diabeetikoille, joilla on lääkityksenä sglt-2-estäjää, hiilihydraattien karsiminen kokonaan voi olla vaarallista. Samoin potilaille, joilla on munuaisten vajaatoiminta.

– Vähähiilihydraattinen ruokavalio sopii perusterveelle tyypin 2 diabeetikolle, jolla on omaa insuliinineritystä jäljellä ja jolla ei ole näitä lääkkeitä käytössä. Se ei sovi kaikille, Valle korostaa.

"Surullinen asia diabeteshoidossa on ketogeenisen dieetin ylimainostaminen"

Valle kertoo olevansa huolissaan siitä, että henkilöt, jotka eivät ole ammattilaisia ja jotka eivät tunne diabeteksen perusluonnetta tai hoitoa, lähtevät suosittelemaan tai julistamaan kaikille joitakin ohjeita totuutena.

– Tämä on hirveän hankala tilanne diabeteslääkäreiden kannalta, että tätä ohjausta antavat väärät ihmiset netissä. Se voi aiheuttaa joillekin harmia ja jopa hengenvaaran.

– Diabeetikot eivät ole samanlaisia. Sairaudelle altistavia geenejä on sata, ihmiset voivat syödä sadalla eri tavalla ja liikkua vielä kymmenillä eri tavoilla. Jokainen tyypin 2 diabetes on erilainen tauti. Vaikka jollekin tehoaa joku konsti, ei voida yleistää sitä, että se on täydellinen kaikille, Valle kertoo.

Ketogeeninen eli vähähiilihydraattinen ruokavalio on ollut nyt Vallen mukaan pinnalla, sillä näitä ruokavaliota on aloitettu tutkimaan.

Toistaiseksi tutkimuksia ei voida kuitenkaan pitää tarpeeksi luotettavina, sillä ne ovat kestäneet parhaimmillaan vain noin 6–12 kuukautta eikä niitä olla satunnaistettu.

– Voi olla, että sieltä löydetään jotain hyvää, kun vähähiilihydraattista ruokavaliota tutkitaan tarpeeksi kauan tällaisena yleisenäkin ohjeena. Tämän hetkinen surullinen asia diabeteshoidossa on ketogeenisen dieetin ylimainostaminen ennen kuin asia on tutkittu loppuun asti, Valle sanoo.

Hiilihydraattien vähentämistä suositellaan, tiukkaa linjaa ei tarvita

Diabetespotilaille suositellaan Käypä hoito -ohjeissa normaalia, ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota, joka sisältää paljon kasviksia, vähän ravitsemuksellisesti vähäarvoisia, sokeria ja valkoista viljaa sisältäviä, ruokia ja juomia, niukasti kovaa rasvaa ja kohtuullisesti pehmeää rasvaa sekä vähän suolaa.

Järkevä hiilihydraattien rajoittaminen tuo Vallen mukaan kaikille tyypin 2 diabetespotilaille etuja. Ruokavaliosta puhutaan lääkärin vastaanotolla aina, sillä se on yksi tehokkaimpia tyypin 2 diabeteksen hoitomuotoja.

– Kaikki diabeteslääkärit käyttävät hiilihydraattien vähentämistä tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Kukaan lääkäri ei sanoisi, että pitää syödä kymmenen palaa leipää päivässä tai kauhea määrä hiilihydraatteja, jos on hyvin korkea verensokeri tai tyypin 2 diabetes. Ei sellaista ohjeistusta saa, se on tahalteen luettu väärin, jos joku niin väittää, Valle sanoo.

– Tyypin 2 diabeteksessa aina tehokkain hoito on siivota sitä ruokavaliota kuntoon. Liikunta on toiseksi tehokkain, ja lääkkeet ovat numerolla kolme.

Vallen mukaan ruokavalio rakennetaan potilaille yksilöllisesti, mutta jokaiselle kaiken karkin, limun, jälkiruokien, muun turhan sokerin ja makeutettujen tuotteiden karsiminen ruokavaliosta on olennaista.

– Kukaan ei niitä tarvitse, ja karsimisesta on vain hyötyä, hän sanoo.

"Mikä tahansa laihdutusruokavalio vie tyypin 2 diabeteksen remissioon"

Laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kertoo MTV Uutisille, että ruokavalion avulla tyypin 2 diabeetikko voi saada sairauden kuriin eli oireettomaksi ja lääkkeettömäksi. Ruokavaliolla diabeteksesta ei kuitenkaan parane.

– Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla sokeriarvo saadaan alas etkä tarvitse lääkkeitä, mutta se ei paranna kehosta niitä tautiprosesseja. Esimerkiksi se insuliinieritys ei sieltä yleensä palaudu normaaliksi eikä se insuliiniherkkyyskään välttämättä, Laatikainen selittää.

– Sitä paitsi mikä tahansa laihdutusruokavalio vie tyypin 2 diabeteksen remissioon, jos laihtuminen on riittävää – kyse ei siis ole vain vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. Tämä on todistettu myös ns. ene-ruokavaliolla eli pussikuureilla.

Väärin koostettu ruokavalio voi johtaa haittavaikutuksiin

Jos tyypin 2 diabeteksen saa kuriin ruokavaliolla, voisi potilas teoriassa välttyä diabeteksen liitännäissairauksilta, joita korkeat sokeriarvot aiheuttavat. Asiasta ei kuitenkaan ole olemassa minkäänlaista tutkimusnäyttöä, joten mitään varmaa tästä ei voida sanoa.

Sen sijaan muita haittoja voi olla edessä, muun muassa suolistolle, kolesterolille ja verenpaineelle, jos vähähiilihydraattista ruokavaliota ei pysty koostamaan oikein.

– Jos vähähiilihydraattinen ruokavalio koostetaan punaiseen lihaan, prosessoituun lihaan, tyydyttyneeseen rasvaan, kermaan painottuvaksi, siitä tulee todennäköisesti olemaan sydän- ja verisuonitautihaittaa, mahdollisesti myös syöpävaaraa, Laatikainen sanoo ja jatkaa:

– Tosin laihtuminen ja massiivinen painon aleneminen kumoavat osittain niitä haittoja myös, laihtumisen myötä esimerkiksi kolesteroli tippuu, verenpaine laskee ja niin edelleen. Tosin nämä äsken mainitut ruokatekijät voivat nostaa näitä samoja veriarvoja.

– Keskeinen huono puoli on myös se, jos ei pysty varmentamaan kuitujen saantia ruokavaliosta. Jos pystyy samaan ainakin 25 grammaa kuitua päivittäin kasviksista, siemenistä, pähkinöistä tai kenties jostain kuitulisästä, silloin tässä ei pitäisi olla isompaa ongelmaa, Laatikainen muistuttaa.

Esimerkiksi leipää ja muita paljon hiilihydraattisia sisältäviä ruokia ei ravitsemusterapeutinkaan mukaan ole aivan pakko syödä kuitujen ja niiden sisältämien tärkeiden vitamiinien ja polyfenolisten yhdisteiden takia. Jos tuttujen hiilihydraattiruokien hyödyt kuitenkin haluaa saada kasviksista, pitäisi olla todella tarkkana.

Ihmisten todella vaikea noudattaa tiukkaa dieettiä

Laatikainen myös korostaa, että toistaiseksi puuttuu tutkimusnäyttöä pitkäaikaisesta tiukan vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattamisesta verrattuna vaikkapa perinteiseen Välimeren ruokavalioon.

Esimerkiksi karppaustutkimuksissa toistuu sama ilmiö: lähes kaikki siirtyvät viimeistään parin vuoden kuluessa takaisin syömään tavallisen määrän hiilihydraatteja.

– Epäilen, että erittäin vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta ei tulisi koskaan laajamittainen diabeteksen hoitomuoto, koska useimpien ihmisten on niin vaikea pysyä siinä, Laatikainen kertoo.

Jos Lassen vähähiilihydraattinen ruokavalio taas on koostettu oikein, pitää ravitsemusterapeutti sitä ihan järkevänä vaihtoehtona.

– Onpa upea suoritus, että joku pystyy syömään alle 20 grammaa hiilihydraatteja yli kahdeksan vuotta, koska yhdessäkään tutkimuksessa potilaat eivät ole pystyneet sitä tekemään. Tämä on aivan loistava saavutus, Laatikainen sanoo.

– Korostan vielä, jos tällainen ruokavalio on terveyttä edistävällä tavalla koostettu eli on paljon kuitua eikä se ole tyydyttyneeseen rasvaan tai punaiseen lihaan kallellaan, tämä voi olla ihan järkeväkin dieetti. Mutta tämä pitää vielä niillä tutkimuksilla osoittaa.

"Ei ole järkevää antaa sellaista viestiä, että se olisi oikea hoitomuoto"

Myös diabetologi Timo Vallen mukaan vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa ei ole mitään ongelmaa, jos tärkkelyksen ja sokerit korvaa kasviksilla ja kuitupitoista hiilihydraattia saa riittävästi – ja se sopii kyseiselle potilaalle.

– Nämä hoidot, jotka muuttavat syömistä, aiheuttavat usein väliaikaisen remission, aika harvoin pysyvää. Se johtuu siitä, että ajan kuluessa tyypin 2 diabeteksessa haiman kyky tuottaa insuliinia heikkenee. Sitä kautta tämä on etenevä tila, joka tarvitsee vuosien saatossa koko ajan tehokkaampaa hoitoa.

Alle 20 grammaa hiilihydraatteja päivässä on Vallen mukaan kuitenkin aivan liian vähän. Näin tiukan ruokavalion noudattaminen on diabeteslääkärin mukaan myös valtaosalle ihmisistä liian vaikeaa pitkäaikaisesti.

– Ei ole järkevää antaa sellaista viestiä, että se olisi oikea hoitomuoto.

Diabeteshoito keskittyy valtimotautien ehkäisyyn

Vallen mukaan väite siitä, että diabeteshoidossa keskityttäisiin hoitamaan vain oiretta eli korkeaa verensokeria eikä itse sairautta eli hiilihydraattiaineenvaihduntaa, ei pidä paikkansa.

– Kun hoidamme diabetesta, niin kaikki tähtää valtimotautien ehkäisyyn. Se tarkoittaa, että verenpaine ja kolesteroli pyritään pitämään hyvänä, ja pyritään pitämään verensokeri tasaisena. Verensokeri on tavallaan vain yksi neljäsosa hoidosta. Verensokeri hoidetaan ruokavalion, liikunnan ja lääkkeiden yhdistelmällä, hän selittää.

Vallen mukaan lääkärit kyllä antavat myös ruokavaliosta diabeteksen hoitomuotona tietoa, siitä tuskin on kysymys, että lääkärinoikeuksien menettämistä pelättäisiin. "Höttöhiilareiden" karsimista kaikki lääkärit voivat suositella, tiukkaa ketogeenistä ruokavaliota ei ainakaan toistaiseksi.

– Ennen kuin joku asia on tutkittu riittävän pitkäkestoisissa tutkimuksissa, ei voida jakaa sitä yleisenä ohjeistuksena koko kansalle. Varsinkaan jos tiedetään, että se yleinen ohje voi aiheuttaa joillekin harmia, jos he toteuttavat sitä, Valle painottaa.

Tyypin 1 diabeetikko ei saa jättää insuliinia

Tyypin 2 diabeetikoille vähähiilihydraattisella ruokavaliolla voi olla hyötyä, mutta tyypin 1 diabeetikoille samaa hyötyä ei ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen mukaan ole. Tyypin 1 diabetesta ei saa remissioon ruokavaliolla, vaikka verensokeria vähähiilihydraattisella ruokavaliolla voi jonkin verran korjatakin.

– Tyypin 1 diabeetikko ei saa jättää insuliinin käyttöä, vaikka alkaisi noudattamaan erittäin vähähiilihydraattista ruokavaliota. Jos insuliinista luopuu, voi olla hengenvaarassa. Jos tyypin 1 diabeetikko haluaa ehdottomasti jostain syystä ryhtyä käyttämään vähähiilihydraattista ruokavaliota, sitä ei koskaan tulisi tehdä omin päin, vaan lääkärin ja diabeteshoitajan seurannassa, Laatikainen painottaa.

Samaa sanoo Valle.

– Sokerin vähentämisestä ja tasapainotetusta, kuitupitoisesta ruokavaliosta on totta kai hyötyä tyypin 1 diabeetikoille, mutta se taudinkuva on erilainen. Tyypin 1 diabeteksessa käytetään insuliinia hoitona, jota ilman potilas ei pysy hengissä, joten tärkeää ei ole ainoastaan pitää verensokeria hyvänä, vaan myös, ettei verensokeri ole koko ajan liian matala pistetyn insuliinin takia.

– Vähähiilihydraattisen ruokavalion vaara tyypin 1 diabeteksessa on, että jos se ei ole todella hyvin kontrolloitu, niin siihen liittyy suurempi matalan sokerin riski. Jos verensokeri on jatkuvasti matalana, sitä matalaa verensokeria ei tunnista niin hyvin ja silloin se rupeaa uhkamaan muun muassa ajokykyä.

Valle myös muistuttaa, että tyypin 1 diabeetikko tarvitsee insuliinia verensokerin tasoittamisen lisäksi myös lipolyysin estämiseen. Jos insuliiniannoksen määrä putoaa kovin alas hiilihydraattien karsimisen ansiosta, verensokeri voi vielä pysyä hyvänä, mutta silloin rasvakudos voi alkaa hajoamaan ja ketoaineet lähtevät nousuun. Se voi jälleen aiheuttaa hengenvaaran. 

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja