Pari vuotta sitten kiinteistöalan yrittäjä Andrei Koivumäki makasi kattohuoneistossaan ja tunsi olonsa tyhjemmäksi kuin koskaan. Sen jälkeen hän on opetellut ajattelemaan: "Enemmän ei olekaan enemmän."
”Ehkä sun voisi olla hyvä mennä johonkin vielä harjoittelemaan alaa, tehdä LKV-tutkinto ja sitten voisit vaikka myöhemmin soittaa uudelleen”, sanoi lahtelainen yrittäjä Andrei Koivumäelle puhelimessa.
Andrei oli juuri käynyt AMK:n ja armeijan ja soitti itsevarmana hakeakseen töihin ja osakkaaksi kiinteistövälitysfirmaan. Hän oli kertonut yrittäjälle, kuinka hän haluaa muuttaa alaa somen avulla, tehdä asuntoesittelyvideoita ja podcasteja.
Hän oli päättänyt, että hänestä tulee Suomen paras kiinteistövälittäjä. Vähän puhelun jälkeen hän muutti Helsinkiin. Käytyään kolmessa neljässä haastattelussa Andrei sai jo töitä, vaikka häntä pidettiinkin silloin liian nuorena alalle.
”Päätin näyttää.”
”Ensimmäiset puoli vuotta oli todella rankkaa aikaa. En tuntenut kaupunkia enkä ihmisiä. En tiennyt alasta vielä mitään eikä kukaan juuri perehdyttänyt.”
Andrei nukkui siskonsa kanssa pienessä siskon vuokraamassa yksiössä, kun hänellä ei ollut varaa vuokrata omaa asuntoa. Samaan aikaan hän oli päättänyt todistaa, että pystyy vielä samaan kuin huippumyyjät samassa toimistossa.
Ensimmäiset vuodet Andrei teki ympäripyöreitä päiviä ja suhtautui tekemiseen ja itsensä kehittämiseen intohimoisesti. ”Mietin, miten voin erottua, miten katsekontakti vaikuttaa myyntiin, miten pukeutuminen vaikuttaa mielikuvaan minusta ja millä kaikilla tavoin voin tulla paremmaksi.”
Tyhjyys iski vasten kasvoja
Jatkuva ylikierroksilla eläminen johti vuosina 2015–2016 ensimmäisen kerran Andrein tilaan, jossa mikään ei oikein tuntunut miltään.
