Viisikuinen Väinö sairastui Kawasakin tautiin – Noora-äiti varoittaa epämääräisistä oireista: "Vanhemman vaistoon kannattaa luottaa" | MTV Uutiset
Viisikuinen Väinö sairastui Kawasakin tautiin – Noora-äiti varoittaa epämääräisistä oireista: "Vanhemman vaistoon kannattaa luottaa"
1:40
Julkaistu 21.05.2020 08:05
Valpuri Haapala
valpuri.haapala@mtv.fi
Kawasakin tautiin sairastuneen lapsen äiti kannustaa vanhempia luottamaan vaistoonsa. Taudin epämääräiset oireet voivat hämätä lääkäreitäkin, mutta huolen herätessä hoitoa kannattaa hakea sinnikkäästi.
Kokemus oli äidille traumaattinen.
Helsinkiläisen Noora Enrothin aiemmin terve Väinö-poika alkoi oireilla oudosti heinäkuussa 2016. Aluksi viiden kuukauden ikäiselle vauvalle nousi korkea, 39–40 asteen kuume. Väinön kuumeiltua kaksi päivää, Noora vei hänet päivystykseen. Laboratoriokokeiden perusteella lääkärit päättelivät, että vauvan oireet jatkuivat virtsatieinfektiosta ja määräsivät tälle antibiootteja.
Antibiootit eivät auttaneet. Väinön kuume jatkui korkeana ja lisäksi poika alkoi kärsiä vesiripulista. Noora vei Väinön uudelleen päivystykseen jo seuraavana päivänä. Kaksikko lähti kotiin uuden diagnoosin kanssa. Väinön epäiltiin potevan suolistotulehdusta eli gastroenteriittiä.
Mutta oireet eivät vieläkään helpottaneet vaan niitä tuli vain lisää. Kuume jatkui. Vauvan rinnan ja vatsan alueelle ilmestyi pilkkuja. Nielu punoitti ja silmän valkuaiset verestivät.
– Äidinvaisto heräsi, ettei kaikki ole ihan kunnossa, Noora muistelee.
Noora päätti viedä Väinön vielä kerran päivystykseen, kun vauvan kuume oli jatkunut viikon. Sairaanhoitajat tuntuivat pyörittelevän silmiään nähdessään Nooran jälleen. Tutkimuksissa Väinön veren tulehdusarvot todettiin korkeiksi. Vauvan sydän löi 190 kertaa minuutissa. Päivystävä lääkäri kirjoitti epikriisiin ”Kawasakin tauti” kysymysmerkin kera.
Matkalla lasten infektio-osastolle Noora luki hämmentyneenä potilasasiakirjaa. Mikä ihmeen Kawasakin tauti?
Kuvassa Väinö sen jälkeen, kun lääkärit olivat alkaneet epäillä Kawasakin taudin mahdollisuutta. Kuva: Noora Enroth.Noora Enroth
Kawasakin tauti on harvinainen pikkulasten sairaus
Kawasakin tauti on erityisesti pienillä, alle 5-vuotiailla lapsilla esiintyvä verisuonitulehdustauti, jonka aiheuttaja on tuntematon. Vallalla on ajatus, että useampi virusinfektio voi sysätä liikkeelle polun, joka aiheuttaa elimistössä puolustusreaktion, joka aiheuttaa verisuonitulehduksen.
Kesä ei ole tyypillistä aikaa, jolloin harvinaiseen Kawasakin tautiin sairastutaan, sillä kesäisin infektioita aiheuttavia viruksia on vähiten liikkeellä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei sairastuminen Kawasakin tautiin olisi kesäisin mahdollista.
Kawasakin tauti aiheuttaa kirjon erilaisia oireita. Tärkein oire on jatkuva, yli 5 päivää kestävä kuume, jolle ei tunnu löytyvän selitystä. Muita oireita ovat silmien punoitus, ihottuma, suurentuneet kaulan imusolmukkeet sekä suu- ja raajaoireet. Tautiin on tärkeä saada nopeasti apua, sillä hoitamattomana se johtaa sepelvaltimosuonten laajentumiseen, mikä voi aiheuttaa sydäninfarktin.
Mutta koska Kawasakin taudin oireet sopivat yksittäisinä moniin muihinkin lasten infektioihin, ei harvinaista tautia osata aina epäillä.
Väinöllä Kawasakin taudin kriteereistä täyttyivät kuume ja kolme viidestä muusta pääoireesta. Hänellä oli siis epätyypillinen Kawasakin tauti, joka oli ehtinyt riehua pienessä kehossa melko pitkään ennen oikeaa diagnoosia. Lääkärit havaitsivat Väinöllä valtimomuutoksia ja varoittivat äitiä komplikaatioriskistä. Vauva voisi saada sydänkohtauksen.
Väinöä lääkittiin aspiriinilla ja suonensisäisesti annetuilla vasta-aineilla. Hoito tehosi, ja vauvan kuume laski nopeasti. Ihottuma ja silmien verestys rauhoittuivat ja tulehdusarvot alkoivat pienentyä. Väinö kotiutettiin kolmen päivän osastohoidon jälkeen.
Kotona hoito jatkui kolmen kuukauden ajan aspiriinilääkityksellä. Seurantakäynnit sydänklinikalla jatkuivat vielä useita kuukausia.
Kawasakin taudin yhteydessä Väinöllä todettiin sattumalöydöksenä reikä sydämen eteisseinämässä, mutta se ei liittynyt verisuonitulehdukseen mitenkään, Noora kertoo.
Väinö vasta-ainehoidon jälkeen infektio-osastolla. Kuva: Noora Enroth.Noora Enroth
Väinö ja Noora kuukausi osastolta kotiutumisen jälkeen. Kuva: Noora Enroth.Noora Enroth
Tauti jätti äitiin syvät jäljet
Nyt 4-vuotias Väinö elää normaalin pikkupojan vauhdikasta elämää. Lapsi ei muista Kawasakin taudista mitään, mutta äitiin kokemus on jättänyt lähtemättömät traumat.
– Minusta on tullut äitinä vähän hätäisempi. Varomme kaikkia viruksia. Meidän normaali arkemme on korona-arkea, Noora sanoo.
Kahden hengen perheessä huolehditaan erityisen hyvin käsihygieniasta ja vältetään mahdollisimman hyvin kipeitä ihmisiä vuoden ympäri. Aina kun Väinöllä on nuhaa, alkavat Nooran hälytyskellot soida.
Koronapandemian rantautuessa Suomeen hoivakodissa työskentelevä Noora oli järkyttynyt. Infektioastmansa vuoksi virus saattaisi aiheuttaa Väinölle vakavan tautimuodon. Normaalikin nuhakuume on vienyt lapsen päivystykseen saamaan astmahoitoa, kotihoito ei ole auttanut.
Parissa kuukaudessa koronatilanteeseen on kuitenkin jo tottunut, ja jo ennestään omaksutuista tavoista on ollut hyötyä koronatartunnan välttelemisessä. Perhe on pysynyt terveenä.
Nykyään 4-vuotias Väinö elää normaalia pikkupojan elämää. Kuva: Noora Enroth.Noora Enroth
Koronaviruspandemian aikana Kawasakin tautiin sairastuneiden lapsien määrä on lisääntynyt maissa, joissa virusta esiintyy paljon. Esimerkiksi Pohjois-Italiassa tautimäärä on 30-kertainen aiempaan verrattuna. Lääkärit ovat epäilleet, että koronavirus voisi aiheuttaa Kawasakin taudin viikkoja tartunnan jälkeen johtuen lapsen immuunijärjestelmän reaktiosta.
Tapaukset ovat kuitenkin edelleen harvinaisia, ja sairastuminen on käytännössä huonoa tuuria.
Väinön kohdalla lääkärit eivät koskaan saaneet selville, mistä sairastuminen Kawasakin tautiin johtui.
– Siihen ei voi varautua millään lailla, Noora sanoo.
– Sanoisin vanhemmille, että vanhemman vaistoon kannattaa luottaa.
Jos huoli herää, on parempi mennä lapsen kassa lääkäriin liian aikaisin kuin liian myöhään.
Pitkittyneestä oikean diagnoosin saamisesta Noora on kiitollinen terveydenhuollolle Suomessa. Ilman asiantuntevaa ja hyvää hoitoa traumat voisivat olla nykyistäkin suuremmat.
