Mervi Pakan aidsiksi edennyt hi-virus löytyi äitiysneuvolan seulonnoissa 20 vuotta sitten.
20 vuotta sitten Mervi Pakan verenpaine oli juuri mitattu toisessa äitiysneuvolassa, kun terveydenhoitajan puhelin soi.
Hoitaja vastasi puheluun ja valahti kasvoiltaan valkoiseksi.
– Muistan lauseen: tämä henkilö on juuri tässä luonani, voitteko itse kertoa. Silloin tajusin, että he puhuvat minusta, Mervi muistelee.
Puhelimessa oli Kansanterveyslaitoksen, nykyisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, asiantuntija, joka kertoi, että edellisellä neuvolakäynnillä otettu hiv-testi oli osoittautunut positiiviseksi.
Mervistä piti ottaa uusi, tuloksen varmistava testi.
– Uuden testin jälkeen menin lääkärin tutkimuksiin. Lääkärin tehdessä sisätutkimusta puhelu iskostui päähäni ja aloin itkemään.
Lue myös: Suomessa kuolee yhä ihmisiä aidsiin – erityisesti perheenäitien ja vanhusten oireita ei osata aina yhdistää tautiin
Lääkäri taputteli Mervin jalkaa ja lohdutti, että kyseessä olisi varmasti virhe.
– Mutta kyllä minä tiesin, ettei testissä mitään virhettä ollut.
Mervi oli vain muutamia kuukausia aiemmin saanut keskenmenon.
Menettäisikö hän nyt toisenkin lapsensa?
Viiden vuoden sairastelukierre
Ennen raskauttaan Mervi oli sairastellut viiden vuoden ajan ja ravannut tutkimuksissa, jotta syy terveysongelmille löytyisi.
Mitään selitystä toistuville nielutulehduksille, kuumeilulle, laihtumiselle, ripulille ja vyöruusulle ei löytynyt.
– Työterveydessä sairastelu laitettiin stressin piikkiin. Olin rankassa työssä kotihoidossa, josta lääkäri laittoi minut kuukauden sairaslomalle ja käski mennä kaljalle, Mervi muistelee.
– Ympärilläni ihmiset alkoivat jo pohtimaan, olenko luulosairas. Itse tiesin koko ajan, että jokin on vialla.
Lue myös: Yksi kondomi ei välttämättä riitä koko aktin ajaksi – näissä tapauksissa kumi pitää vaihtaa
Hengenpelastajana vauva
Kuten Mervi jo tiesikin, vahvistui positiivisen hiv-testin tulos oikeaksi loppuvuodesta 2006.
Vaikka tieto oli shokki, oli se myös helpotus.
– Faktahan on se, että jos en olisi tullut raskaaksi, hiviä ei olisi löydetty ja lääkitystä ei olisi aloitettu ajoissa. Lääkäri veikkasi, että olisi mennyt noin vuosi ja olisin kuollut.
– Arttu kirjaimellisesti pelasti henkeni, Mervi kertoo kyynelehtien.
Mervin hiv oli ehtinyt jo edetä aidsiksi asti, mutta kukaan ei viiden vuoden sairastelun aikana hoksannut ottaa Mervistä hiv-testiä.
Ei, vaikka Mervin oireet olivat klassisia hiv:n aiheuttaman immuunikadon oireita.
Neuvolassa testi otetaan kaikilta odottavilta äideiltä osana terveystarkastusta.
– Olin ajatellut, ettei hiv kosketa minua. 80-luvun median tuoma kohuotsikointi oli tehnyt tehtävänsä ja suoraan sanoen ajattelin, että se on homomiesten tauti.
Lue myös: Täytyykö seksitautitartunnastaan kertoa kumppanille?
20 vuotta positiivista elämää
Vuonna 2026 Mervi on elänyt hiv-positiivista elämää jo 20 vuoden ajan.
Arttu-pojasta on kasvanut aikuinen, joka tukee äitiään hiv-stigman hälventämisessä.
Tammikuussa 2007 Mervi aloitti lääkityksen, joka laski hi-viruksen määrää elimistössä heti siten, että aids parantui.
Arttu-vauva syntyi terveenä ja ilman tartuntaa kesäkuussa 2007.
Jo vuosien ajan hi-viruksen määrä Mervin elimistössä on ollut mittaamattomissa. Se tarkoittaa, ettei virus voi tarttua Mervistä toiseen ihmiseen.
Lue myös: Jo kuudes ihminen maailmassa ehkä parantunut hivistä? Tällainen on "Geneven potilas"
Deittimaailmassa stigma elää voimakkaana
Hyvin pian oman hiv-diagnoosinsa jälkeen Mervi alkoi tekemään töitä hiv-stigman hälventämiseksi.
Vuosien varrella vastaan on tullut tilanteita, joissa terveydenhuollon henkilökunta on säpsähtänyt Mervin kerrottua tartunnastaan tai tatuoija on kieltäytynyt tekemästä tatuointia asiakkaalle, jolla on veriteitse tarttuva tauti.
– Suurimmalta osalta ihmisistä on jäänyt huomaamatta tai tiedostamatta, että lääkitty hiv ei tartu. Siitä ei ole tehty lehtiotsikoita tai ehkä se ei ole trendaava aihe.
– Periaatteessa 20 vuodessa ihmisten tieto hivistä on parantunut, mutta lääkityksen osalta ei, Mervi huokaa.
Viime vuosina Mervi on huomannut, että etenkin deittailumaailmassa hiv on edelleen pelätty asia.
– Kun hiv:n ottaa puheeksi, "match" häipyy. Tosi harvassa ovat he, jotka jatkavat keskustelua tiedon jälkeen.
– Tuntuuhan se pahalta. Tulee toisen luokan kansalainen fiilis, mutta minun tyyliini kuuluu kertoa hivistä heti.
Hiv ei ole kuolemantuomio
Mervi on julkaissut yhteistyössä toimittaja Mirkka Torikan kanssa kokemuksistaan ja Suomen hiv-historiasta teoksen Positiviinen Minä ja hiv (Gummerus, 2025).
Ennen Merviä Suomessa omasta hiv-positiivisuudestaan ovat puhuneet julkisesti vain muutamat ihmiset, vaikka Suomessa elää yli 3 500 tartunnan saanutta ja vuosittain uusia tartuntoja todetaan vajaat 200.
Mervi toivoisi, että tartuntaan osattaisiin suhtautua kuten mihin tahansa muuhunkin krooniseen sairauteen.
– Diagnoosi ei ole kuolemantuomio ja se näkyy elämässä vain siinä, että otan yhden tabletin päivässä.
– Hivin kanssa pystyy elämään ihan normaalia elämää, mutta hiv koskettaa kaikkia. Jos olet kerrankin harrastanut suojaamatonta seksiä, on se mahdollisesti ollut riskitilanne.
Millainen on seksitautitilanne Suomessa? Juttu jatkuu videon alla.
8:28
Syövästä sympatiaa enemmän kuin hiv:stä
Kesäkuussa 2019 Mervi tunsi olevansa aikakoneessa, kun hivin puolivuosittaiskontrollissa lääkärin ilme yhtäkkiä vakavoitui.
Mieleen muistui se hetki neuvolassa, kun tieto positiivisesta hiv-tuloksesta kerrottiin.
Tällä kertaa uutinen ei koskenut hiviä.
– Oikeassa keuhkossani oli kahdeksan senttimetrin kasvain. Silloin mietin, onko tämä huonoa pilaa.
Nyt syöpä on hyvässä hoitotasapainossa.
– Tilanne on stabiili, eikä etäpesäkkeitä ole missään, mutta elämäni pyörii kolmen viikon sykleissä. On hoitoviikot, hoidosta toipumisviikot ja elämysviikot, kun jaksaa tehdä jotain.
– Kyllähän syöpä herättää ihmisissä enemmän sympatiaa kuin hiv.
Voimaa arkeen Mervi saa vertaistukityöstä, jota hän tekee niin Syöpäsäätiön kuin Positiiviset ry:n riveissä.
Kaikista tärkein eteenpäin vievä voima on kuitenkin edelleen Arttu-poika.
– Tänä päivänä hän on suurin tukijani, joka on äidistään ylpeä, Mervi hymyilee herkistyneenä.