Harvinaiseen Kawasakin tautiin sairastuneiden lasten määrä on kasvanut koronaviruspandemian aikana muun muassa Ranskassa ja Englannissa, mikä on herättänyt huolen kahden taudin yhteydestä. Lääkäri kehottaa suomalaisia vanhempia olemaan huoletta.
Kawasakin tauti on erityisesti pienillä, alle 5-vuotiailla lapsilla esiintyvä verisuonitulehdustauti, jonka aiheuttaja on tuntematon.
– Kukaan ei tiedä, mikä sen aiheuttaa. Eniten on vallalla ajatus, että useampi virusinfektio voi sysätä liikkeelle polun, joka aiheuttaa elimistössä puolustusreaktion, joka aiheuttaa verisuonitulehduksen, joka Kawasakin taudissa on, sanoo lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri Eeva Salo.
Jonkin verran sairastumisalttiuteen vaikuttaa perimä. Tautitapauksia on eniten ihmisillä, joiden sukujuuret ovat Kaukoidästä, eritoten Japanista.
Käytännössä Kawasakin tautiin sairastuminen on kuitenkin huonoa tuuria, joka voisi osua kenen tahansa kohdalle. Suomessa uusia tapauksia todetaan vuosittain 30–50. Eniten sairastumisia todetaan kevättalvella ja keväällä, jolloin infektioita aiheuttavia viruksia on liikkeellä paljon. Vähiten tautia todetaan Suomessa kesäisin, jolloin viruksia on puolestaan vähiten liikkeellä.
Tärkein oire on selittämätön ja jatkuva korkea kuume
Kawasakin tauti aiheuttaa kirjon erilaisia oireita ärtyneisyydestä sydänoireisiin. Tärkein oire on jatkuva korkea kuume, jolle ei tunnu löytyvän syytä.
Muita oireita ovat silmien punoitus, ihottuma, suurentuneet kaulan imusolmukkeet sekä suuoireet, kuten kielen ja suun limakalvojen sekä huulten punoitus ja halkeilu sekä kämmenien ja jalkapohjien punoitus ja turvotus. Monesti lapsilla on muitakin vaivoja, kuten korvatulehdusta, vatsakipua, ripulia ja sydänlihastulehdusta. Veren tulehdusarvot ovat yleensä selvästi koholla.
Sydänlöydökset ovat Kawasakin taudin vakavin ilmenemismuoto. Vaarallisimmillaan tauti aiheuttaa sydämen sepelvaltimosuonten laajentumisen, mikä voi johtaa valtimotukoksiin ja sydäninfarktiin.
Tautia epäiltäessä tulee hakeutua välittömästi hoitoon. Vanhempien huolen tulisi herätä erityisesti, jos lapsella on pitkään jatkuva korkea kuume, jolle ei löydy selitystä. Mutta koska yksittäiset Kawasakin taudin oireet ovat yleisiä monissa lasten infektioissa, ei harvinaista tautia osata aina epäillä. Välttämättä kaikki oireet eivät edes ilmene yhtä aikaa.
Diagnoosi Kawasakin taudista voidaan tehdä, jos potilas on kärsinyt vähintään viisi päivää kestäneestä selittämättömästä korkeasta kuumeesta ja hänellä on lisäksi 4–5 muuta taudille tyypillistä oiretta, joille ei ole muuta selvää selitystä. Jos lapsella ei ole kaikkia taudille tyypillisiä piirteitä, puhutaan epätyypillisestä Kawasakin taudista.
Koronaviruksen ja Kawasakin taudin yhteys on vielä epäselvä
Epätyypillisen Kawasakin taudin on pelätty liittyvän uuteen koronavirukseen, sillä tapausmäärät ovat nousseet pandemian aikana esimerkiksi Isossa-Britanniassa sekä Yhdysvalloissa. Salo epäilee, että näiden Kawasakin taudin kaltaisten tapausten määrän nouseminen johtuu maissa runsaammin esiintyvästä viruksesta. Tämänhetkisten tietojen valossa Salo arvioi, että koronavirus voi aiheuttaa Kawasakin taudin yhtä todennäköisesti kuin muutkin virukset.
– Toistaiseksi ei ole selvää osoitusta, että koronavirus suoraan laukaisisi Kawasakin taudin.
Epäselvyyttä lisää se, että osa koronavirusinfektion yhteydessä raportoiduista oireista sopii myös epätyypillisen Kawasakin taudin taudinkuvaan. Koronavirusinfektion saaneilla lapsilla on esimerkiksi kuvattu ihottumaa ja kuumetta. Vielä on siis liian aikaista sanoa, onko kyse ollut yhdestä covid-19-taudin ilmiasusta vai epätyypillisestä Kawasakin taudista. Myös bakteeriperäinen toksinen sokkioireyhtymä aiheuttaa samankaltaisia oireita.
Suomessa ei ole todettu yhtään koronavirusinfektioon liittyvä Kawasakin tautitapausta. Vain yksi lapsi on toukokuun puoleen väliin mennessä tarvinnut lyhytaikaista sairaalahoitoa koronavirustartunnan vuoksi.
– Kehotan vanhempia olemaan aika huoletta toistaiseksi, Salo sanoo.
Hoito kohentaa lapsen yleistilaa nopeasti
Kawasakin taudin aiheuttamaa tulehdusta ja akuutteja yleisoireita hoidetaan verenluovuttajien verestä eristetyillä vasta-aineilla, joita annetaan lapselle suonensisäisesti, sekä verihiutaleiden toisiinsa takertumista estävällä aspiriinilla.
Ajoissa annettu hoito pienentää sepelvaltimomuutosten riskiä, ja lähes kaikki hoidetut potilaat parantuvat täysin. Yleensä lapsen yleistila kohenee jo seuraavaan päivään mennessä, mutta potilas saattaa olla ärtynyt ja väsynyt vielä taudin hellittämisen jälkeen.
Usein lapsi pääsee sairaalasta kotiin jo muutaman päivän kuluttua, kun kuume on laskenut. Kotona hoito jatkuu aspiriinilla, mutta muuten lapsi saa elää normaalia elämää. Täydellinen toipuminen Kawasakin taudista voi kestää useita kuukausia. Toipumisesta huolehditaan jälkitarkastuksissa.
Noin 5 prosentille Kawasakin tautiin sairastuneista voi tulla hoidosta huolimatta sepelvaltimolaajentumia, mutta suurin osa muutoksista palautuu ennalleen itsekseen. Pysyvät sepelvaltimovauriot lisäävät lapsen riskiä sydänkomplikaatioihin lapsuus- ja nuoruusiässä. Riskiä pienennetään sepelvaltimoiden tukkeutumista estävällä lääkehoidolla ja terveellisillä elintavoilla.
Eniten sepelvaltimolaajentumia todetaan nuorimmilla ja vanhimmilla potilailla eli alle puolivuotiailla sekä teini-ikäisillä. Syy tähän voi Salon mukaan olla se, että näillä potilailla on usein epätäydellinen taudinkuva eikä Kawasakin tautia osata edes epäillä ennen sepelvaltimomuutoksia.
Kuolemaan johtavat, Kawasakin taudista johtuvat sepelvaltimolaajentumat ovat harvinaisia. Kawasakin taudin ennuste on hyvä ja valtaosa lapsista paranee. Kawasakin tauti ei tartu ihmisestä toiseen.
Lue myös: 3-vuotias brittipoika sairastui koronaan yhdistettyyn vakavaan lastentautiin – äiti kertoo pahenevista oireista: "Se oli pelottavaa"
Osittaislähteet: Terveyskirjasto, Reumaliitto