Ukrainan vastahyökkäysten tavoitteet ovat vaatimattomia, mutta niitä on saavutettu, sota-analyytikko sanoo.
Rintamatilanne ei ole näyttänyt Ukrainan kannalta näin hyvältä pitkään aikaan, sanoo sotaa seuraavan Black Bird Group -ryhmän analyytikko Pasi Paroinen.
Brittilehti Economistin haastattelema asiantuntija sanoi sodan olevan jopa mahdollisessa "käännekohdassa".
Economist nojasi amerikkalaisen ajatushautomo Institute for the Study of Warin (ISW) laskelmiin, joiden mukaan Ukraina valtasi huhtikuussa enemmän alueita kuin Venäjä.
Äskettäin Economist kirjoitti trendin näyttävän pysyvämmältä.
Black Bird Groupin ylläpitämä sotakartta ei ole täysin samaa mieltä ISW:n kanssa. Suomalaisryhmän mukaan Venäjä valtasi huhtikuussa 90 neliökilometriä enemmän kuin menetti.
Sen sijaan helmikuussa Ukraina valtasi enemmän alueita kuin Venäjä, Black Bird Group arvioi.
Karttojen erot selittyvät pitkälti metodologisilla eroilla, Paroinen sanoo.
– Selvää on, että Venäjän eteneminen on ollut käytännössä pysähdyksissä jo kuukausia, Paroinen sanoo MTV Uutisille.
Ukrainanalainen sotilas tupakilla.STELLA Pictures / ddp
"Huolestuttava" kehitys
Esimerkiksi Etelä-Ukrainan Huljaipolessa Ukraina on vastahyökkäyksillään pystynyt keskeyttämään "huolestuttavan" kehityksen, jossa Venäjä eteni hitaasti, mutta varmasti, analyytikko Paroinen kertoo.
– Toki nyt Venäjä taas etenee siellä, mutta Ukraina sai sen pahimman vauhdin pysähtymään, Paroinen sanoo MTV Uutisille.
Ukrainan vastahyökkäykset Etelä-Ukrainassa tehtiin maan asevoimien komentaja Oleksandr Syrskyin henkilökohtaisessa alaisuudessa olevilla syömähammasyksiköillä.
Niitä on sodan aikana heitetty taistelemaan kerta toisensa jälkeen sinne, missä tilanne on ollut vaikein.
Etelä-Ukrainan Stepnohirskin vastahyökkäys paljasti puolestaan venäläisjoukkojen kuluneisuuden.
Pitkin sotaa Venäjä on siirtänyt painopistettä VDV-maahanlaskujoukoillaan. Niillä on paras koulutus ja tuhoisimmat aseet. Taistelut Stepnohirskissa kuitenkin osoittivat, ettei maineikkaiden maahanlaskujoukkojen iskukyky ole entisellään.
Ukrainan vastahyökkäykset ovat parantaneet sen puolustusasemia.STELLA Pictures / ddp
Venäjän "aneemisuus"
Keväällä Venäjä, ainakin näennäisesti, aloitti odotetun keväthyökkäyksensä, josta Ukraina varoitteli presidentti Volodymyr Zelenskyitä myöten.
Se ei ole edennyt mihinkään.
Hyökkäyksen "aneemisuutta" selittävät Paroisen mukaan useat seikat.
Venäjällä on ongelmia uusien joukkojen värväämisessä, mistä on Paroisen mukaan "itketty" myös venäläisessä sosiaalisessa mediassa.
– Värväys ei suju ihan entiseen malliin, mutta missään tapauksessa ei puhuta katastrofaalisesta miehistövajeesta, hän sanoo.
Paroisen mukaan Venäjän yksilöillä on kaksi miehistöbudjettia: Ydinporukka ja uhrattavat. Suuri osa värvätyistä menee uhrattaviin.
Koska uhrattavia sotilaita ei ole entiseen tapaan tarjolla, on aggressiivisemmista taktiikoista täytynyt luopua. Se näkyy myös tuloksissa.
Ukrainan asevoimien komentaja Syrskyin mukaan Venäjä on menettänyt vuoden 2026 aikana 141 500 sotilasta, joista 83 000 on kuollut. Lukua ei ole vahvistettu.
Ukrainalla on 50 000 venäläisen kuukausittainen "strateginen tappotavoite".STELLA Pictures / ddp
Piikkisika puolustaa
Ukrainan sota on jo pitkään ollut kulutussota, jossa tappioiden korvaaminen, teollisuuden kapasiteetti ja kumppanuuden ovat avainrooleissa.
Ukrainan "piikkisikastrategian" kivulias ydin onkin tehdä maan valloittamisesta liian kallista Venäjälle.
Cepa-ajatushautomon mukaan valittu strategia näyttää toimivan. Ukraina pystyy tappamaan ja haavoittamaan enemmän venäläisiä kuin Kreml pystyy värväämään.
Ukrainan uusi puolustusministeri Mykhailo Fedorov on puhunut suoraan tappamisen tärkeydestä. Hän asetti alkuvuonna maan asevoimille "strategisen tavoitteen" tappaa joka kuukausi 50 000 venäläistä.
Toinen Ukrainan alkuvuoden sotamenestystä selittävä seikka ovat keskipitkän matkan drooni-iskut.
Ukraina on hyökännyt entistä tiuhemmin alueelle, joka sijaitsee noin 10–100 kilometriä Venäjän selustassa.
Iskuja on kohdistettu erityisesti Venäjän ilmatorjuntaa vastaan, jolla pyritään luomaan drooneille entistä parempia toimintaedellytyksiä.
– Venäjän selustassa on paljon painetta, mikä tekee hyökkäämisestä vaikeaa. Venäläiset ovat puhuneet, ettei rynnäkköjoukkoja tahdota saada etulinjaan, Paroinen sanoo.
Ukraina vaikuttaa saaneen drooniedun takaisin itselleen.
Vaatimattomat tavoitteet
Ukrainan vastahyökkäyksillä on rajalliset tavoitteet, Paroinen painottaa.
Nyt ei puhuta samanlaisesta suurhyökkäyksestä, jolla Ukraina pyrki kesällä 2023 murtamaan venäläislinjoja sekä Itä- että Etelä-Ukrainassa.
Ukraina pyrkii palauttamaan puolustukselleen parempia asemia sekä "putsaamaan" venäläisten paikka paikoin pitkällekin edennyttä soluttautumista Ukrainan selustaan.
Osaltaan Ukrainan alkuvuoden vastahyökkäysten mittakaavaa hämärtää Paroisen mukaan niistä raportointi. Huljaipolessa taistelut olivat ohi käytännössä viikossa, mutta Ukraina puhui operaatiosta kuukauden ajan, Paroinen sanoo.
Huonoja uutisia Ukrainalle kuuluu jo nyt esimerkiksi Pokrovskin pohjoisosasta, jossa taistelevien ukrainalaisjoukkojen asemat on liki piiritetty.
Parosen mukaan Ukrainalle erityisen pulmalliseksi voi muodostua Itä-Ukrainan Slavjanskin ja Kramatorskin kaupunkien väli, jossa venäläisten hyökkäystä ei ole saatu pysähtymään.
– Seuraavat kaksi kuukautta näyttävät suunnan. Todennäköisesti Venäjä saa taas jonkinlaisen hyökkäyksen käyntiin, Paronen uskoo.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
