Venäjä on julistanut jo yli tuhat ihmistä tai järjestöä ulkomaisiksi agenteiksi. Suomessa 28 vuotta asunut Irina Vesikko tietää, että pelottelun lisäksi nimikkeellä on myös muita vaikutuksia elämään.
Ulkomainen agentti numero 1058.
Sellaiseksi Vladimir Putinin sortokoneisto julisti Helsingissä asuvan Irina Vesikon viime elokuussa.
– Olin palaamassa Turussa järjestetystä Eurooppa-foorumista, kun ihmisiltä alkoi tulla onnitteluviestejä. Aluksi en ihan hahmottanut tilannetta, mutta pian selvisi, että minut oli juuri julistettu Venäjällä ulkomaiseksi agentiksi, Vesikko kertoo.
Hän oli hieman hämmentynyt käänteestä, mutta toisaalta osasi myös odottaa sitä. Vesikko nimittäin toimii puheenjohtajana Suomen venäjänkielisten demokraattinen yhteisö -järjestössä, jonka Venäjän oikeusministeriö nimesi jo heinäkuussa 2024 "ei-toivotuksi järjestöksi".
Vesikon johtama järjestö vastustaa avoimesti Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja Putinin politiikkaa. Se muun muassa järjestää sodanvastaisia toimia ja mielenosoituksia Suomessa sekä osallistuu humanitaarisiin keräyksiin ja tapahtumiin.
– Rehellisesti voin kertoa, että minulle tuli jopa vähän ylpeä olo siitä, kun minut julistettiin ulkomaiseksi agentiksi. Kun tuttavani onnittelivat, se tuntui saavutukselta, eräänlaiselta mitalilta, Vesikko sanoo.
Piikkejä Putinin lihassa
Ulkomaiseksi agentiksi julistaminen merkitsee ennen kaikkea sitä, että Irina Vesikon toiminta Suomessa on noteerattu Venäjällä ja että hän on piikki Putinin lihassa.
Eikä hän ole ainoa.
Vesikon lisäksi myös ulkopoliittisen instituutin (UPI) vanhempi tutkija Margarita Zavadskaya julistettiin Venäjällä ulkomaiseksi agentiksi reilu kuukausi sitten, marraskuun alussa.
– Olin yllättynyt, koska en ole aktivisti eikä minulla ole poliittisia tavoitteita tai pyrkimyksiä vaikuttaa Venäjän politiikkaan. Olen akateeminen tutkija enkä ole koskaan astunut tämän roolin ulkopuolelle, Suomessa vuodesta 2017 asunut Zavadskaya kommentoi.
Venäjältä Zavadskaya muutti pois jo 15 vuotta sitten eikä hänellä ole siellä omaisuutta, joten Venäjän viranomaisten keinot vaikuttaa häneen ovat rajalliset.
– Kreml pyrkii tukahduttamaan kaikki soraäänet. Joka perjantai Venäjän oikeusministeriö julkaisee viiden uuden ulkomaisen agentin nimet. Se on systemaattista ja leimaavaa, Zavadskaya sanoo.
Vapaan toimittajan ja Initiative FoReDi ry:n järjestön perustajan Valeri Klepkinin mukaan Suomessa on tällä hetkellä kuusi henkilöä, joita Venäjän nykyhallitus pitää ulkomaisina agentteina. Klepkin on keskustellut henkilökohtaisesti heistä jokaisen kanssa ja heidän nimensä ovat MTV Uutisten toimituksen tiedossa.
Suomessa viime vuonna rekisteröity järjestö Initiative for Resistance and Dialogue eli Initiative FoReDi ry vastustaa voimakkaasti Putinin politiikkaa.
Klepkin itse ei ole ainakaan vielä saanut ulkomaisen agentin statusta, mutta FoReDi on lisätty "ei-toivottujen järjestöjen" listalle.
Psykologista sodankäyntiä
Aleksanteri-instituutin johtajan Markku Kangaspuron mukaan ulkomaisen agentin käsite vakiintui jo vuonna 2012, mutta silloin se koski lähinnä venäläisiä järjestöjä, joilla oli yhteistyötä ulkomaisten organisaatioiden kanssa. Sittemmin määritelmä on laajentunut koskemaan kansainvälisiä järjestöjä, oppositiomedioita ja yksittäisiä henkilöitä.
Kangaspuro kertoo, että Venäjän harjoittama ulkomaiseksi agentiksi julistaminen on psykologista sodankäyntiä ihmisten toimintavapauden ja mielipiteenvapauden rajoittamiseksi. Ulkomaiset agentit leimataan epäilyttäviksi venäläisten silmissä eivätkä he ole kelpoja julkisiin virkoihin.
– Tarkoitus on pelotella. Ulkomaiseksi agentiksi julistaminen on myös näytösluonteista, kun julkisesti niitä listoja julkaistaan. Jännitetään, ketkä listalle seuraavaksi joutuvat ja mitä näille ihmisille tapahtuu, Kangaspuro kertoo.
Kangaspuron mukaan Venäjällä ulkomaiseksi agentiksi julistettu voi ainakin teoriassa joutua ongelmiin matkustaessa Venäjää myötäileviin maihin, kuten Valko-Venäjälle, Georgiaan tai Turkkiin.
UPIn Zavadskaya on tietoinen tästä eikä aio vierailla Venäjän ystävämaissa.
– Esimerkiksi Kazakstaniin en ole matkustamassa, Zavadskaya pohtii.
Myöskään Irina Vesikko ei ole viime aikoina matkustanut Venäjää tukeviin maihin.
– Euroopassa voin matkustaa vapaasti, ja se riittää minulle.
Lue myös: Irina teki Suomessa jotain, josta Putin ei pidä – Kremlin kiukusta on kirjallinen todistekin
"Jotain on tehtävä"
Vesikolle kaikki lähti siitä, kun oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi pidätettiin tammikuussa 2021. Navalnyi oli palaamassa Berliinistä Venäjälle myrkytyksensä jälkeen ja Putinin hallinto pidätti hänet heti lentokentällä.
Helsingissä 28 vuotta asunut inkerinsuomalainen Irina Vesikko päätti lähteä kaduille vastustamaan Putinia.
– Se oli hyvin tunteellinen hetki, sysäys aktivismille. Pakahduttava tunne siitä, että jotain on tehtävä, Vesikko muistelee.
Monissa maissa Navalnyin pidätys sai aikaan valtavia mielenosoituksia.
Vesikon aktivistiura lähti rullaamaan vauhdilla. Hän toimi paitsi Putinia vastustavan järjestön puheenjohtajana, myös ulkomaisilla äänestyspaikoilla tapahtuvan vaalitarkkailun koordinaattorina, mukaan lukien Venäjän vaalien tarkkailun järjestäjänä Suomessa.
24 vuotta vankeutta
Vaikka Vesikko onkin ylpeä ulkomaisen agentin statuksestaan Venäjällä, se ei ole mikään leikin asia, ja hän on myös nähnyt siihen liittyvät riskit.
Vesikon Espanjassa asunut aktivistikollega sai Venäjällä 24 vuotta vankeutta vastaavasta toiminnasta kuin mitä Vesikko harjoittaa Suomessa. Kollegaa oli aiemmin jo syytetty Venäjällä terroristiksi.
– Minullekin voi napsahtaa sakkoja, etsintäkuulutus ja pahimmassa tapauksessa vankilatuomio. Minut voidaan myös julistaa terroristiksi, mikä on vielä pahempi kuin ulkomainen agentti, Vesikko havainnollistaa.
Vesikko tietää ihmisiä, jotka ovat jättäneet aktivistitoiminnan Suomessa Venäjällä asuvien sukulaistensa vuoksi. Venäjän viranomaiset olivat käyneet kovistelemassa ulkomailla asuvien aktivistien sukulaisia, myllänneet asunnot ylösalaisin ja pidättäneet viattomia ihmisiä.
– Minulla ei ole enää läheisiä sukulaisia Venäjällä, joten siinä mielessä ei ole hätää, Vesikko sanoo.
Vielä viime vuonna Vesikon äiti oli elossa. Hän asui Venäjällä ja oli monen muun venäläisen tavoin Putinin tehokkaan propagandan uhri.
– Äitini uskoi kaiken propagandan, mitä Venäjän media syötti, hän katseli vain valtion televisiota päivät pitkät. Emme olleet paljon yhteyksissä. Hänen mielestään olin fasisti, kun olen aktivistina täällä, Vesikko kertoo surullisena.
Lue myös: Venäjän uhka Euroopalle on "täysin selvä", sanoo Britannian suurlähettiläs MTV:lle
Synnyinmaa ei syleile
Ulkomaisen agentin status ei vaikuta Zavadskayan tutkijan työhön millään tavalla.
Myöskään Vesikon aktivistitoiminta Suomessa ei ole kärsinyt leimasta.
– Ei minua pelota, miksi pitäisi, Vesikko sanoo ja lisää, että koko Putinin hallinnon toimivuus perustuu ihmisten pelotteluun hiljaisiksi. Siihen hän ei aio alistua.
Ulkomaiseksi agentiksi julistaminen on kuitenkin tuonut mukanaan joitakin muutoksia Vesikon elämään.
Jokaisen sosiaalisen median julkaisun yhteydessä hänen on nykyään mainittava olevansa Venäjällä ulkomaiseksi agentiksi julistettu henkilö. Jos hän ei tee sitä, Venäjällä todennäköisesti etsintäkuulutetaan hänet nopeammin.
Venäjällä asuville ulkomaisille agenteille on liuta muitakin sääntöjä, kuten omista tuloistaan ilmoittaminen Venäjän valtiolle ja tietyin väliajoin merkittyyn paikkaan ilmoittautuminen. Vesikko ei kuitenkaan Suomessa asuvana voi kaikkia sääntöjä noudattaa.
– En ole asunut Venäjällä vuosikymmeniin eikä minulla ole osoitetta siellä.
Lue myös: Putinilta täyslaidallinen uhoa Euroopalle: Olemme nyt valmiita sotaan
Mielivaltaisia toimia
Margarita Zavadskaya on viimeksi käynyt Venäjällä vuonna 2022 eikä hänellä ole suunnitelmissa matkustaa kotimaahansa lähiaikoina.
Mitä hänelle voisi Venäjällä tapahtua?
– Parhaassa tapauksessa minulla olisi edessä laajat kuulustelut ja huonossa tapauksessa minut pidätettäisiin.
Irina Vesikko ei ole ollut Venäjällä sitten vuoden 2019 eikä hän tiedä, milloin pääsee synnyinmaahansa uudestaan.
Ulkomaisen agentin leima ei Markku Kangaspuron mukaan automaattisesti tarkoita sitä, että ihminen pidätettäisiin Venäjän rajalla. Se on kuitenkin merkki siitä, että henkilö on joutunut viranomaisten syyniin.
– Kuten hyvin tiedämme, Venäjällä lain soveltaminen on ollut jo pitkään valikoivaa ja mielivaltaista. Jos ihminen halutaan niin sanotusti pois pelikentältä, niin jokin syy pidätykseen varmasti löydetään, Kangaspuro sanoo.
Vesikko tietääkin tapauksia, joissa ihmisiä on pidätetty Venäjälle mentäessä, vaikka he eivät edes ole poliittisesti aktiivisia. Rajalla tarkistetaan puhelin, kuvat, sosiaalisen median päivitykset ja kaikki yhteystiedot.
– Ottaen huomioon organisaatiomme ei-toivottu asema, jos menee Venäjällä käymään, niin minun yhteystietojani ei ainakaan kannata siellä puhelinluettelossa olla, Vesikko sanoo surumielisesti hymyillen.
1:37