Venäjä tuli, tuhosi ja lähti: Muistoksi Katerynan kotikylään jäi miinoja, jotka silpovat raajat

Ukrainan pinta-alasta noin kuudennes arvioidaan vaaralliseksi miinojen tai räjähtämättömien ammusten takia, sanoo sotataidon laitoksen opettaja Rauli Kortet Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Kiovan länsipuolella sijaitseva Mylan kylä joutui hyökkäyssodan alkuviikkoina, helmikuun 2022 lopulla venäläisten sotatoimien kohteeksi.

Reilu vuosi myöhemmin Kateryna Papina seisoo asuintalonsa katolla ja osoittaa lännen suuntaan, missä paistaa vihreä huoltoaseman kyltti. Sieltä venäläisten tankit tulittivat kylää.

Myla sijaitsee Zhytomyrin valtatien varrella. Tietä pitkin venäläissotilaat yrittivät Kiovaan. Moni kylän talo on vielä vuoden jälkeen, maaliskuussa 2023, pahoin hajalla. Niin on myös Papinan kotitalo.

Tiilirakenteisessa kerrostalossa oli aikanaan asuntoja kuudessa tasossa. Nyt kuudennen kerroksen lattia toimii talon kattona ja suurin osa asukkaista asuu Papinan tavoin kolmessa ensimmäisessä kerroksessa. Viides kerros vaurioitui tulituksen aiheuttamassa tulipalossa, ja siellä asuu vain yksi perhe.

– Heillä ei ole paikkaa, mihin mennä. Muuten ihmiset eivät asu siellä.

Venäläiset perääntyivät Mylan lähistöltä maaliskuun 2022 lopulla, ja naapurusto ryhtyi korjaamaan taloa. Papinan mukaan kuudennen kerroksen käytävät olivat rinnan korkeudelle asti täynnä romua. Kerros tyhjennettiin käsin, ja romu kuljetettiin alas köysien avulla. Sen jälkeen Papina ja tämän ystävät pinnoittivat kuudennen kerroksen entisen lattian, nykyisen katon, ettei vesi valu alas asuntoihin.

Papina sanoo, että mylalaiset eivät ole saaneet Ukrainan hallitukselta apua jälleenrakentamiseen. Hänelle ja muille on kuitenkin selvää, että he haluavat asua kylässä.

"He sanovat meille, että älkää menkö metsään"

Venäläisten peräännyttyä vaara ei Mylassa poistunut. Vihreäkylttisen huoltoaseman parkkipaikkaa rajaa teräsaita, jonka takana avautuu miinakenttä. Aidan viertä seuraamalla pääsee autonrenkaiden tamppaamalle kulkuväylälle. Vasemmalla puolella on rämeikkö ja oikeassa laidassa törröttävät punaiset pääkallokyltit, jotka varoittavat miinoista.

Papina sanoo, että kylällä asunut nainen kuoli viime kesänä astuttuaan marjastusreissulla miinaan. Kyläläiset ovat pyytäneet, että ympäristö raivattaisiin miinoista. Vastaus on Papinan mukaan ollut, että miinanraivaajat ovat nyt idässä.

– He sanovat meille, että älkää menkö metsään. Mutta ihmiset rakastavat metsää, ei heille voi sanoa noin.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen opettaja, everstiluutnantti Rauli Kortet sanoo, että yhteensä noin sadantuhannen neliökilometrin alueen arvioidaan Ukrainassa olevan vaarallinen miinojen ja räjähtämättömien ammusten takia. Vertailun vuoksi, Suomen pinta-ala on vajaat 340  000 neliökilometriä ja Ukrainan noin 600  000.

Kortet sanoo, että avoimien taistelualueiden lisäksi venäläiset ovat miinoittaneet rakennettuja kohteita.

–  Miinoitteissa käytetyt jalkaväkimiinat asennetaan tavallisesti jalan kuljettaville reiteille. Maahan asennettuina ne silpovat raajan. Jotkut mallit hyppäävät ilmaan ja sirpaloituvat ja nämä sirpaleet vahingoittavat.

Lääkärit ilman rajoja -järjestö on kertonut, että jalkaväkimiinoja on löydetty sairaaloista Hersonissa, Donetskissa ja Izyumissa.

Kortet sanoo, että miinanraivaus Ukrainassa tulee kestämään kymmeniä vuosia ja maa tulee todennäköisesti tarvitsemaan ulkopuolista apua urakassa. Miinat eivät menetä tuhovoimaansa pitkään aikaan.

Kortet huomauttaa, että Suomessa Puolustusvoimat raivaa yhä vuosittain viime sotien aikaisia räjähteitä. Hänen mukaansa miinoja Suomen sotien jäljiltä ei juurikaan ole löytynyt.

Lue myös:

    Uusimmat