Venäjää ei hyväksytty YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi – MTV seurasi sotaa

10-vuotias poika ja hänen isoäitinsä kuolivat Venäjän ohjusiskussa Harkovassa 2:14
10-vuotias poika ja hänen isoäitinsä kuolivat Venäjän ohjusiskussa Harkovassa

MTV Uutiset seurasi tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa tiistaina 10. lokakuuta 2023. 

23.30: IS: Suomalainen vierastaistelija kuollut Ukrainassa

Ilta-Sanomien mukaan suomalainen vierastaistelija on kuollut Ukrainassa.

Hän kuoli lehden mukaan Itä-Ukrainassa Kreminnan suunnalla viime viikon lopulla. Kreminna sijaitsee Luhanskin alueella. 

Ukrainan puolustusvoimat on IS:n mukaan ilmoittanut Itä-Suomesta koitoisin olevan miehen läheisille kuolemasta. 

– Hän työskenteli pelastusalalla. Miehen työpaikalla on jo järjestetty suruliputus, IS kirjoittaa.

Aiemmin on kerrottu yhden suomalaisen kuolleen taisteluissa Ukrainassa.  

19.48: Venäjää ei hyväksytty YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi

YK:n yleiskokous on hylännyt Venäjän pääsyn takaisin järjestön ihmisoikeusneuvoston jäseneksi. Venäjä erotettiin neuvostosta viime vuoden keväällä sen aloitettua suurhyökkäyksen Ukrainaan.

Yleiskokouksen äänestyksessä Venäjä sai kuitenkin taakseen 83 ääntä 193:sta. Valituksi tullakseen Venäjä olisi tarvinnut 97 ääntä.

16.31: Ukraina sanoo Venäjän joukkojen yrittävän saartaa Avdijivkan kaupungin

Venäjän joukot yrittävät saartaa Avdijivkan kaupungin Donetskin alueella, kertoo kaupungin sotilashallinnon johtaja Vitali Barabash.

Kaupunkia pommitetaan Barabashin mukaan raskaasti.

Vuoden ajan kaupunki on hänen mukaansa ollut vaarassa joutua miehitetyksi, mutta nyt tilanne on huonontunut nopeasti.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puolestaan on saapunut Romanian pääkaupunkiin Bukarestiin tapaamaan maan presidenttiä Klaus Johannisia. Zelenskyi kertoi asiasta sosiaalisessa mediassa.

Zelenskyin mukaan presidenttien on määrä keskustella Ukrainan ja Romanian turvallisuusyhteistyön edistämisestä.

Venäjä on viime aikoina toistuvasti iskenyt satamiin Ukrainan eteläosassa lähellä Naton jäsenmaan Romanian rajaa.

Ukrainan ilmavoimat sanoi tiistaiaamuna pudottaneensa viime yönä 27 Venäjän lähettämää lennokkia Ukrainan eteläosassa. Ilmavoimien mukaan Venäjä ampui iranilaisvalmisteiset lennokit Hersonin, Mykolajivin ja Odessan alueille.

Lennokit lähetettiin Venäjän miehittämältä Krimin niemimaalta, Ukrainan ilmavoimat sanoi Telegram-viestipalvelussa julkaisemassaan lausunnossa.

Samaan aikaan Ukraina on edistänyt vastahyökkäystään useiden kilometrien verran lähellä Zaporizhzhjan aluetta sekä Bahmutia, kertoo Institute for the Study of War (ISW) -ajatushautomo viimeisimmässä raportissaan.

Syyssateet ja mutaiseksi muuttunut maasto ovat raportin mukaan kuitenkin vaikeuttaneet joukkojen etenemistä.

Myös kaksi Ukrainan puolustusministeriön virkamiestä on pidätetty epäiltynä kavalluksesta. Kyse on noin 6,6 miljoonan euron arvoisesta korvamerkitystä summasta, joka oli tarkoitettu luotiliivien ostoon.

Ilmoitus tuli, kun presidentti Volodymyr Zelenskyi on tehostanut korruption vastaista kampanjaa. Puolustusministeriötä ovat viime kuukausina ravistelleet monet korruptioskandaalit, jotka johtivat viime kuussa entisen puolustusministerin Oleksi Reznikovin erottamiseen.

12.44: Presidentti Zelenskyi vierailee Romaniassa

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on ilmoittanut matkustaneensa Romanian pääkaupunkiin Bukarestiin keskustelemaan romanialaisen virkaveljensä Klaus Iohannisin kanssa.

Zelenskiy kirjoitti viestipalvelu X:ssä, että he keskustelevat Iohannisin kanssa turvallisuusyhteistyöstä, toimenpiteistä Ukrainan ilmapuolustuksen vahvistamiseksi ja suhteista muihin kumppaneihin.

– Romania on ystävä, joka tuli avuksemme synkimpänä päivänämme ja jonka tuki vahvistuu ajan myötä. Olen varma, että tämä vierailu on hyödyksi molemmille kansoillemme, Zelenskyi kirjoittaa.

Venäjän viime vuoden helmikuussa aloittaman hyökkäyksen jälkeen yli 4,5 miljoonaa ihmistä pakeni rajan yli Romaniaan. Näistä 220 000 on jäänyt maahan.

Iohannisin sanoi toukokuussa, että tuki Ukrainalle on olemassa niin kauan kuin sitä tarvitaan.

12.00: Britannia: Kreml pyrkii välttämään epäsuotuisia poliittisia toimia tulevien presidentinvaalien alla

Britannian puolustusministeriö kirjoittaa tiedustelukatsauksessaan, että Kreml pyrkii lähes varmasti minimoimaan kaikki epäsuositut poliittiset toimet kuten laajemmat sotilaiden mobilisaatioaallot tulevien presidentinvaalien alla.

Venäjän presidentinvaalit järjestetään ensi vuoden maaliskuussa. 

Katsauksessaan puolustusministeriö arvioi Venäjän presidentti Vladimir Putinin asettuvan lähes varmasti uudelleen ehdolle. 

Putin ei ole ilmoittanut aikeistaan julkisesti, mutta on arveltu, että Putinin vaalikampanja alkaisi epävirallisesti marraskuussa 2023

Vaikka Kreml puuttuu Venäjän vaaleihin ja valvoo niitä, niin puolustusministeriön mukaan vaalit ovat edelleen keskeinen poliittisen legitimiteetin väline.

Puolustusministeriö pitää lähes varmana, että Putin tulee vaalikampanjassaan keskittymään vanhaan tuttuun teemaan, jossa Venäjä on erillinen sivilisaatio, jonka pitää puolustautua ulkoisilta vihollisilta.

10.20: Palestiinan presidentti suunnittelee vierailua Venäjälle

Palestiina valmistelee presidentti Mahmud Abbasin vierailua Venäjälle, sanoi Palestiinan Venäjän-suurlähettiläs Abdel Hafiz Nofal Rossija-24-televisiossa venäjän valtiollisen uutistoimiston Tassin mukaan.

Suurlähettilään mukaan presidentti Abbasin Venäjän-vierailua valmistellaan parhaillaan

Abbas vieraili Venäjällä viimeksi marraskuussa 2021. Viime lokakuussa Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasi Abbasin Astanassa pidetyssä konferenssissa

8.36: Ukraina sanoo ampuneensa alas 27 venäläislennokkia maan eteläosassa

Ukrainan ilmavoimat sanoo ampuneensa viime yönä alas 27 Venäjän ampumaa lennokkia Ukrainan eteläosassa. Ilmavoimien mukaan Venäjä ampui iranilaisvalmisteiset lennokit Hersonin, Mykolaivin sekä Odessan alueille.

Lennokit ammuttiin Venäjän miehittämältä Krimin niemimaalta, Ukrainan ilmavoimat sanoi Telegram-viestipalvelussa julkaisemassaan lausunnossa.

Samaan aikaan Ukraina on edistänyt vastahyökkäystään useiden kilometrien verran lähellä Zaporizhzhjan aluetta sekä Bahmutia, kertoo Institute for the Study of War (ISW) -ajatushautomo viimeisimmässä raportissaan.

Syyssateet ja mutaiseksi muuttunut maasto ovat raportin mukaan kuitenkin vaikeuttaneet joukkojen etenemistä.

7.16: ISW: Ukraina sanoo edenneensä, sääolosuhteet huononemassa

Ukrainan joukot ovat raporttien mukaan edenneet läntisellä Zaporizhzhjan alueella ja Bahmutin lähellä, kirjoittaa yhdysvaltalainen ajatushautomo ISW raportissaan.

Ukrainan yleisesikunnan ja Ukrainan Tavriisk-joukkojen tiedottajan Oleksandr Shtupunin mukaan ukrainalaisjoukot ovat saavuttaneet osittaista menestystä Verboven länsipuolella sekä Klishchiivkan ja Andriivkaan kylien lähellä.

Venäläisten sotabloggaajien mukaan sateet ovat huonontaneet näkyvyyttä Etelä-Ukrainassa, mikä haittaa venäläisten ja ukrainalaisten lennokkitiedustelua. Erään venäläisbloggarin mukaan mutainen maa haittaa telaketjuajoneuvojen liikkumista. 

Toisen venäläisbloggarin mukaan maa ei ole vielä niin mutainen, että se haittaisi ajoneuvojen liikkumista. ISW arvelee olosuhteiden vaihtelevan rintamalinjan varrella ja sääolosuhteiden yleisesti huonontuvan.

Ukrainan itäisten joukkojen tiedottaja Ilja Jevlash sanoo, että runsaat sateet ovat vähentäneet Venäjän lento- ja lennokkitoimintaa Kupjansk-Lyman suunnalla.

6.04: Venäjän lainsäätäjät selvittävät ydinkieltosopimuksen ratifioinnin perumista

Venäjän lainsäätäjille annettiin maanantaina 10 päivää aikaa selvittää, miten Venäjä voisi parhaiten perua ydinkieltosopimuksen ratifioinnin, kirjoittaa uutistoimisto Reuters.

Maan presidentti Vladimir Putin on pitänyt mahdollisena, että Venäjä voisi aloittaa ydinkokeet uudelleen. 

Tämän pelätään käynnistävän uuden ydinasevarustelukilpailun suurvaltojen eli Venäjän, Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Ydinkokeet loppuivat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1991.

Venäjän parlamentin alahuoneen eli duuman puheenjohtaja Vjatšeslav Volodin keskusteli asiasta maanantaina parlamentin johtajien kanssa ja sanoi, että ratifioinnin peruminen olisi Venäjän kansallisen edun mukaista.

Yhdysvaltojen mukaan Venäjä pyrkii ratifioinnin peruuttamisella painostamaan länttä lopettamaan asetoimitukset Ukrainalle ja avun toimittamisen maahan

Ydinkokeet kieltävän sopimuksen on allekirjoittanut 187 ja ratifioinut 178 maata. Sopimus ei astu voimaan ennen kuin kahdeksan jäljellä olevaa maata on joko allekirjoittanut tai ratifioinut sen.

Kiina, Egypti, Iran ja Israel ovat allekirjoittaneet sopimuksen, mutta eivät ole ratifioineet sitä. Pohjois-Korea, Intia ja Pakistan eivät ole allekirjoittaneet sopimusta.

Maanantai 9.10.

20.54: Zelenskyi: Sodanlietsonta Lähi-idässä on Venäjän edun mukaista

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi tänään, että on Venäjän etujen mukaista lietsoa sotaa Lähi-idässä maailmanlaajuisen yhtenäisyyden heikentämiseksi.

– Käytettävissä olevien tietojen - hyvin selvien tietojen - perusteella on Venäjän etujen mukaista lietsoa sotaa Lähi-idässä luodakseen uuden tuskan ja kärsimyksen lähteen, joka heikentäisi maailmanlaajuista yhtenäisyyttä, loisi erimielisyyksiä ja auttaisi Venäjää horjuttamaan vapautta Euroopassa, Zelenskyi sanoi iltaisessa videopuheessaan. 

Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

Lisää maanantain tapahtumia löydät täältä.

Lue myös:

    Uusimmat