Haktivistit tavoittelevat palvelunestohyökkäyksillä ja niistä ilmoittamisella julkisuutta.
Suomalaisille sivustoille on kohdistunut tänään palvelunestohyökkäyksiä, joiden tekijäksi on ilmoittautunut Venäjä-mielinen haktivistiryhmä NoName057(16).
Haktivisti-sana on yhdistelmä sanoista hakkeri ja aktivisti, ja sillä tarkoitetaan hakkeria, jonka toiminnalla on aatteellinen motiivi.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:01
Lue myös: MTV tutustui paikkaan, johon ei yleensä pääse: "Jos ne lamautetaan, vaikutukset ovat välittömät kaikille"
Kohteina muun muassa eduskuntapuolueita
Hyökkäysten kohteina olivat käytännössä kaikki suomalaiset eduskuntapuolueet, muutama organisaatio sekä joitain yksittäisten ihmisten verkkosivuja, kertoi erityisasiantuntija Matias Mesiä Traficomin kyberturvallisuuskeskuksesta STT:lle. NoName itse ilmoitti, että hyökkäysten kohteina olivat OP-ryhmä, Kaukokiito, Panostaja, Eezy ja Taaleri. Hyökkäyksiä suomalaisorganisaatioita vastaan havaittiin Mesiän mukaan jo maanantaina.
Mesiän mukaansa kohteina olivat myös vaaleihin liittyvät sivustot vaalit.fi sekä äänestyspaikat.fi.
– Ehkä muualla maailmassa ajatellaan, että kun häiritään tuollaisia sivuja, se vaikuttaisi jotenkin meidän äänestämiseen, mutta eihän se niin tee.
Puolueet ovat Mesiän mukaan hyökkäyksen kohteena harvinaisia, ja hän arveleekin niiden valikoituneen kohteiksi alue- ja kuntavaalien vuoksi.
Lue myös: Limnéll palvelunestohyökkäyksistä pankkipalveluihin: Tätä hyökkääjä tavoittelee
Kybermaailman mielenilmaus
NoName-ryhmä sanoi hyökkäysten liittyvän siihen, että presidentti Alexander Stubb on ehdottanut aselepoa Ukrainaan 20. huhtikuuta lähtien.
– Kehotamme Suomen russofobisia viranomaisia hillitsemään kiihkoaan – olemme sulkeneet useita heidän verkkosivustojaan vakuuttamiseksi, haktivistiryhmä kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Mesiän mukaan ryhmä tavoittelee hyökkäyksillään ja niistä ilmoittamisella julkisuutta.
– Mukamas vakavasti kyberhyökätään Suomea kohtaan, mutta kyse on oikeasti vain pullistelusta, jolla ei ole sen kummempia vaikutuksia.
Palvelunestohyökkäyksessä kohteen toimintaa pyritään häiritsemään esimerkiksi suurella verkkoliikennemäärällä. Pahimmillaan se voi estää esimerkiksi verkkosivun tai -palvelun käytön joksikin aikaa.
Kyberturvallisuuskeskus on nimittänyt palvelunestohyökkäyksiä "kybermaailman mielenilmauksiksi", joilla on usein poliittinen motiivi.
Hyökkäyksistä kertoi aiemmin Ilta-Sanomat.
Juttua päivitetty kokonaisuudessaan 8.4.2025 kello 16.05.
Lue myös:
Asiantuntija: Isku Nordeaan ei ole tietomurto vaan "julkisivun töhrintää" – silti poikkeuksellista
Mikko Hyppönen: Tästä Nordean palvelunestohyökkäykset voivat johtua
7:28