Rikolliset tekevät huolellista taustatyötä ennen huijausyrityksiä. Tekoälyn kehittyminen mahdollistaa myös esimerkiksi oman esimiehen äänen ja kuvan väärentämisen uskottavasti.
Traficomin Kyberturvallisuuskeskukselle ilmoitetaan päivittäin niin sanotuista toimitusjohtajahuijauksista, joissa rikollinen esiintyy organisaation johtajana ja yrittää saada työntekijän siirtämään rahaa tai tekemään hankintoja.
Nimestään huolimatta huijauksissa ei esiinnytä pelkästään yritysten toimitusjohtajina.
Kyberturvallisuuskeskus kertoo tiedotteessaan, että sille on raportoitu tapauksia, joissa huijari on esiintynyt esimerkiksi pääjohtajana, kunnanjohtajana, hallituksen puheenjohtajana, kenraalina, arkkipiispana, rehtorina, pormestarina, ylilääkärinä, intendenttinä tai pääsihteerinä.
Saitko epäilyttävän viestin? Toimi näin. Juttu jatkuu videon alla.
Huijari selvittää taustat
Traficomin mukaan rikolliset voivat tehdä huijauksia varten hyvinkin tarkkaa taustatyötä. He voivat selvittää esimerkiksi huijauksen kohteeksi joutuvan työntekijän organisaation johtoa ja sitä, ketkä työntekijät vastaavat eri tehtävistä.
Tämän jälkeen työntekijää voidaan lähestyä johtajan nimissä väärennetyllä viestillä. Valepomo saattaa esimerkiksi pyytää hankkimaan lahjakortteja liikelahjoiksi tai maksamaan laskun normaalien tarkastusten ohi.
Huijauksissa hyödynnetään usein kiirettä. Työntekijälle voidaan väittää, että johtaja on parhaillaan kokouksessa eikä pysty vastaamaan puhelimeen. Asia pitäisi silti hoitaa välittömästi ja ilman ylimääräisiä kysymyksiä.
– Toimitusjohtajahuijauksissa rikolliset hyödyntävät kiireen tuntua ja auktoriteettiasemaa saadakseen työntekijän toimimaan normaalien varmistuskäytäntöjen vastaisesti. Jos maksupyyntö poikkeaa sovitusta toimintatavasta, pysähdy ja tarkista asia suoraan pyynnön esittäjältä, Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Antti Nikkinen muistuttaa tiedotteessa.
Lue myös: Onko sinulla Mobilepay? Älä paina tätä linkkiä
Tekoäly rikollisten apuna
Traficom varoittaa myös tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista rikollisille.
Tekoälytyökalujen kehittyessä niiden avulla voidaan tuottaa entistä uskottavampaa väärennettyä ääntä ja kuvaa. Rikollinen voi siten yrittää saada materiaalin näyttämään tai kuulostamaan siltä, että siinä esiintyy todella oman organisaation johtaja.
Traficomin mukaan rikolliset arvioivat myös huijaustensa kannattavuutta: mitä enemmän rahaa on tavoiteltavissa, sitä enemmän huijaukseen ja käytettäviin työkaluihin voidaan panostaa.
Maailmalla on Traficomin mukaan jo nähty miljoonaluokan huijauksia, joissa on hyödynnetty erittäin edistyneitä tekoälytyökaluja. Suomikaan ei ole tällaisilta huijauksilta turvassa.
Näistä merkeistä huijauksen voi tunnistaa
Traficom kehottaa organisaatioita sopimaan etukäteen yhteiset käytännöt maksujen ja hankintojen hyväksymiseen ja pitämään niistä kiinni myös kiireessä.
Erityisesti tavallisesta poikkeavat maksut ja hankinnat pitäisi varmistaa erikseen.
Hälytysmerkkejä ovat Traficomin mukaan kiire, pyynnöt poiketa organisaation normaaleista toimintatavoista sekä yllättävät muutokset esimerkiksi laskun tilitiedoissa tai työntekijän palkkatilissä.
Myös epäilyttävä sähköpostiosoite tai pikaviestitili voi paljastaa huijauksen.
