Palvelunesto- ja kiristyshaittaohjelmahyökkäykset Suomeen ovat jopa kolminkertaistuneet viimeisen kahden vuoden aikana. Nato-jäsenyys on kiihdyttänyt toimintaa.
Yleisellä tasolla kaikenlaiset kyberhyökkäykset ja kyberaktiviteetit ovat lisääntyneet joka vuosi.
Esimerkiksi Suomen liittyminen Natoon on näkynyt selkeästi palvelunestohyökkäysten lisääntymisenä.
– Määrällisesti voidaan todeta, että vaikkapa palvelunestohyökkäykset tai kiristyshaittaohjelmahyökkäykset ovat jopa kaksin- tai kolminkertaistuneet viime vuosien aikana, Suomen ajankohtaista kyberturvallisuustilannetta MTV Uutisille arvioinut DNV Cyberin hallinnoitujen palvelujen johtaja Jan Mickos kertoo.
Suomen kyberturvallisuusstrategia uudistettiin pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä.
Lokakuussa julkaistun kyberturvallisuusstrategian mukaan Suomeen kohdistuva vihamielinen kybertoiminta "todennäköisesti lisääntyy" myös tulevaisuudessa.
Lue myös: Uusi strategia: Suomi vastaa kyberhyökkäyksiin iskemällä takaisin – "Jos ei, se kannustaa Venäjää"
Suomi on varautunut
Mickos huomauttaa, ettei valtio yksin pysty turvaamaan koko Suomen kriittistä infrastruktuuria.
Viranomaisten lisäksi Suomessa kyberturvallisuutta valvovat kyberturvallisuuspalveluiden tarjoajat, joista DNV Cyber on yksi esimerkki.
Heidän asiakkaitaan ovat pääsääntöisesti yritykset ja organisaatiot. Mukaan lukeutuu laaja joukko yrityksiä, jotka pitävät yhteiskuntaa pystyssä ja edustavat koko talouden kannalta keskeisiä toimialoja.
– Meillä oikeastaan kaikki toiminnot nykypäivänä ovat suoraan tai välillisesti tietoverkoista ja digitaalisista palveluista riippuvaista.
– Jos ne lamautetaan, vaikutukset ovat hyvinkin välittömät meille kaikille – energiansaanti uhattuna, ei voi maksaa ruokakaupassa ja polttoaineita ei saa, Mickos kertoo.
MTV Uutiset pääsi kurkistamaan kyberturvallisuuden valvontakeskukseen, johon ulkopuolisia ei yleensä päästetä – katso artikkelin alussa olevalta videolta, miltä siellä näyttää.
0:37