Velkaisen Suomen puolustukseen halutaan lisää miljardeja: "Mistä raha saadaan?"

– Jätimme tähän raporttiin eriävän mielipiteen.

Furuholm sanoo, että Suomen historiaa ja maantiedettä ajatellen ei voida seistä "tumput suorana".

– Eikä Suomi ole niin tehnytkään. Kritiikkimme ja tulokulmamme tähän on, että kun näitä prosentteja nostellaan papereilla, niin pitäisi käydä keskustelu siitä, että mistä näitä rahoja löytyy ja mikä on se yhteiskunnallinen hinta.

Furuholmin mukaan keskustelua puolustusmenojen kasvattamisesta ei voida käydä erillään muusta taloudesta.

– Jaamme käsityksen siitä, että Venäjä on pitkäkestoinen uhka ja arvaamaton naapuri. Mutta se ei myöskään valitettavasti luo sitä, että meille tulisi pankkitilille yhtään enempää rahaa. Meidän pitää hallitusti nostaa meidän puolustuskykyämme. Tähän ovat kaikki puolueet eduskunnassa sitoutuneet, Furuholm toteaa.

"Hallitus jättää miljardien alijäämän ja kasvavan sopeutustarveen"

Kopran mukaan asiassa ei lopulta ole niin suurta erimielisyyttä puolueiden välillä. Hän toteaa, että nyt tehty raportti koskee puhtaasti sotilaallista maanpuolustusta.

– Meidän tarkoituksemme oli keskittyä pelkästään sotilaallisen maanpuolustuksen järjestämiseen, ja tällainen rajaus tehtiin.

Kopran mukaan Furuholmin esiintuomat asiat ovat tärkeitä ja nekin täytyy ottaa pohdinnassa huomioon.

Furuholmin mukaan vasemmiston kritiikki juontaa esitettyihin menolisäyksiin.

– Tämä hallitus jättää tulevalle hallitukselle vuotuisen 16–17 miljardin alijäämän. Samaan aikaan on parlamentaarinen sopu velkajarrusta, joka tarkoittaa 8–11 miljardin sopeutustarvetta. Jos siihen päälle vielä puolustusmenoja kauheaa vauhtia nostetaan, se tarkoittaa sitä, että sopeutustarve nousee 12–13 miljardiin, Furuholm luettelee.

Lue myös: Tehy: Säästöpaineet näkyvät potilaisiin – ”Kesä näyttää hurjalta”

Furuholm kyseenalaistaa, että mistä tällaiset rahat saadaan.

Kopra vastaa kritiikkiin toteamalla, että "totuutta ei saa politisoida".

– On rehtiä kertoa, mitkä ovat ne tarpeet. Suomen kansa ansaitsee sen tiedon. Pitää kertoa, mitkä ovat meidän puutteemme, miten pitää kehittää ja jos kaikki hoidetaan kunnolla ja mitä se kaikki maksaa.

Kopra huomauttaa, että eri asia on sitten se, mitä poliittinen järjestelmä päättää, eli mihin Suomella on varaa.

– Nyt on aloitettu se prosessi sillä, että on tuotu julki se, että mitä tämä kaikki maksaisi, jos kaikki tehtäisiin.

Mahdollinen liittyminen Ranskan ydinpelotteeseen jakaa mielipiteitä

Suomi on saanut kutsun liittyä Ranskan johtamaan työhön rakentaa voimakkaampaa eurooppalaista ydinasepelotetta.

Furuholmin mukaan Vasemmistoliitto suhtautuu kriittisesti kaikkeen ydinaseajatuksen laajentamiseen.

– Ehkä se minun toivomukseni tähän asiaan olisi nyt, että tästä voitaisiin käydä sellaista avointa, laajaa parlamentaarista keskustelua, mitä ei käyty ydinenergialain muutoksen kanssa. Että kaikki pääsevät tähän prosessiin kiinni.

Kopran mielestä on hvyä, jos asiassa edetään ja saavutetaan yhteisymmärrys.

– On tärkeää, että Suomi on saumattomasti mukana kaikissa Euroopan puolustuksen vahvistamiseen täyttävissä toimissa ja hankkeissa, Kopra toteaa.

Lue myös: Häkkänen: Suomi arvioi parhaillaan Ranskan ydinasepelotteen hyödyntämistä

Jättikauppa: Patria myy yli 900 panssaria Liettuaan

Sisäministeriö: Vaaratiedotejärjestelmälle ei saatu rahoitusta aiemmin – tämä on suurin hidaste käyttöönotossa