Elämä rikollisjengissä voi yhdessä vaiheessa olla rahaa, yhteisöllisyyttä ja arvonnousua hierarkiassa, toisessa taas tekaistujen velkojen maksua, väkivallan uhkaa ja hyväksikäyttöä.
Katso yllä oleva video: Näillä keinoilla nuorisorikollisuutta halutaan laittaa kuriin Suomessa!
Jengeistä irtautujia yhdistää väsyminen ja pettymys, sanoo irtautuvia auttavaa Exit-toimintaa keskusrikospoliisissa (KRP) johtava rikoskomisario Antti Hyyryläinen.
– Mitä jengielämä on antanut ja mitä se on vienyt, se epätasapaino on valtava. Jengit mainostavat, että toiminnan taustalla on veljeys, mutta se paljastuukin valheeksi. Todellisuudessa taustalla on hyväksikäytön kulttuuri ja eräänlainen pyramidihuijaus, Hyyryläinen sanoo STT:lle.
– Lähtökohtaisesti siellä voidaan pahoin.
KRP:n Exit-tuki on ollut toiminnassa pian kaksi vuotta. Tarkkaa autettavien määrää ei turvallisuussyistä kerrota, mutta Hyyryläisen mukaan ennakko-oletus toiminnan tarpeellisuudesta on näyttäytynyt toteen.
– Meidän toiminnassamme on tai on ollut kaksinumeroinen luku ihmisiä.
Tälläkin hetkellä on asiakkuuksia käynnissä ja uusia asiakkaita on tuloillaan, Hyyryläinen sanoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Exitissä ei haluta tunnustuksia tai tietoa muiden rikoksista
KRP:n Hyyryläinen ja vankiloissa vastaavaa toimintaa vetävä Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) erityisasiantuntija Sami Peltovuoma korostavat, että Exit-työskentely on luottamuksellista.
Siinä pyritään ainoastaan irtautumisen tukemiseen, ei rikosten selvittämiseen, Peltovuoma sanoo.
– Irtautujilta ei haluta kuulla tunnustuksia omista mahdollisista rikoksista eikä tietoja muiden rikoksista tai jengin toiminnasta, hän lisää.
Rikollisryhmän jäsenen lisäksi Exitistä voivat saada apua myös läheiset, kuten vanhemmat, puolisot ja lapset.
Osan kohdalla tuki voi olla pelkästään oman irtautumishalukkuuden vahvistamista. Osa tarvitsee apua toimeentulon hankkimisessa ja uuden identiteetin rakentamisessa.
Toisilla kyse voi olla myös turvallisuusjärjestelyistä, päihdekuntoutuksesta tai psykiatrisesta sairaanhoidosta, Hyyryläinen kertoo.
Peltovuoman mukaan esimerkiksi jengitatuointien poistoon voidaan tarjota rahallista tukea.
Murrosvaiheet lisäävät irtautumishalukkuutta
Vankiloissa viisi vuotta sitten aloitetussa Risen Exit-toiminnossa on tähän mennessä ollut mukana useita kymmeniä jengiläisiä, ja arviolta 20 ihmistä on Risen mukaan saatu autettua irtautumaan.
– He, joiden kanssa on pidempään työskennelty, eivät ole palanneet rikollisryhmien toimintaan. Aika usein lähtöpäätös on tehty jo aikaisemmin ja se sitten työskentelyn myötä vahvistuu, Peltovuoma sanoo.
Osa saattaa aloittaa Exit-työskentelyn vankilassa ollessaan ja jatkaa vapautumisen jälkeen KRP:n kanssa.
Peltovuoman mukaan kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että suurimmalla osalla jengien jäsenistä on aika ajoin irtautumisajatuksia.
KRP:n tekemän havainnon tavoin myös vankilassa irtautumisen aloittavia yhdistää pettymys ja kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta.
Jäsenet joutuvat tekemään rikoksia ja istumaan tuomioita johtajien puolesta samalla, kun hyöty valuu muutamille.
Peltovuoman mukaan erilaisten murrosvaiheiden on huomattu voimistavan lähtöhaluja. Jengien epävakaat tilanteet näkyvät Risen saamien kyselyiden määrässä, Peltovuoma sanoo.
– Voisi sanoa, että jos on jotain sisäistä hajaannusta tai on jokin suurempi kriisi tai konflikti merkittävien vaikuttajien välillä, ne ovat otollisia aikoja, kun irtautuminen on helpompaa.
Peltovuoma ja Hyyryläinen eivät turvallisuussyistä halua kommentoida, onko United Brotherhoodin lakkauttamiskanne näkynyt kyselyiden tai irtautujien määrässä.
Hyyryläinen sanoo, että oikeusprosessi ja ryhmän mahdollinen lakkauttaminen on kuitenkin otettu huomioon toimintaa suunniteltaessa.
KRP:n Exit-toiminnan yhteystiedot ovat exit.krp@poliisi.fi ja 050 462 6435.
Jengiläisen kustannukset yhteiskunnalle miljoonissa
Vuonna 2012 julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa on laskettu, että 15 vuotta rikollisryhmän vaikutuksessa elävän jengiläisen kustannukset yhteiskunnalle olivat noin 23 miljoonaa kruunua, joka nykykurssilla olisi reilut 2,1 miljoonaa euroa.
Järjestäytyneen rikollisryhmä kustannuksiksi 20 vuoden aikana laskettiin noin 280 miljoonaa kruunua, eli lähes 26 miljoonaa euroa.
Risen mukaan Suomessa järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuuluva ihminen uusii rikoksen kolmen vuoden aikana noin 84 prosentin todennäköisyydellä.
Rikollisryhmään kuulumattoman ihmisen uusimistodennäköisyys on noin 60 prosenttia.