Väkisin lukkojen taakse tai pakkotestiin? Tällaisin keinoin viranomainen voi tukahduttaa koronaa kansalaisen tahdosta riippumatta

5:04
Rikosoikeuden professori kertoo, pitääkö karanteenia rikkosta työkaverista tehdä ilmoitus. Entä millainen seuraamus koronarajoitusten rikkomisesta seuraa?

Tartuntatautilaki mahdollistaa eräitä toimia, joissa viranomaiset voivat ryhtyä koronan ehkäisytoimenpiteisiin rajoittaen kansalaisen vapauksia ja oikeuksia henkilön vastustuksesta huolimatta.

Lääkintäneuvos Anni Virolainen-Julkunen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että tarvittaessa pakolliset toimenpiteet on kirjattu lakiin sillä ajatuksella, että niitä ei käytetä heppoisin perustein.

– Ei todellakaan ole tarkoitettu jokapäiväiseen käyttöön normaalioloissa, hän kuvailee.

Tartuntatautien vastaisista toimista vastaa lähtökohtaisesti kunta, ja mainituista toimenpiteistä päätökset tekee tartuntataudeista vastaava lääkäri. Määräykset ovat hallintopäätöksiä, joten niiden kohteena oleva kansalainen voi valittaa niistä.

Vastentahtoinen voidaan laittaa karanteeniin väkisin

Ilmeisimmät koronaan liittyvät pakkotoimet ovat karanteeniin tai eristämiseen määrääminen. Karanteeniin määrätään ihminen, jonka epäillään voivan kantaa tautia. Eristykseen määrätään tautia sairastava henkilö.

Karanteeniin tai eristykseen määrätty henkilö voi saada rangaistuksen, jos ei noudata annettua päätöstä. Vastentahtoinen henkilö voidaan jopa sulkea lukkojen taakse, jos tämä ei muuten noudata määräystä ja siten vaarantaisi muiden hengen ja terveyden.

– Jos henkilö on tartuttava, eikä ymmärrä tai halua suojella muita, on mahdollista määrätä hänet eristettäväksi vastoin tahtoaan, Anni Virolainen-Julkunen sanoo.

– Se on aika kovaa lainsäädäntöä, hän myöntää.

Eristys on ollut käytössä suhteellisen usein jo ennen koronapandemiaa esimerkiksi tuberkuloosipotilaiden eristämisessä.

Karanteeniin ja eristämiseen liittyy monia säännöksiä liittyen muun muassa henkilöiden ruokahuoltoon, henkilöiden tapaamiseen ja näille maksettavaan ansionmenetystä korvaavaan tartuntatautipäivärahaan liittyen. Näillä halutaan turvata yksilön oikeusturva ja hyvä kohtelu.

Suomessa on tehty koronapandemian aikana tuhansia karanteeni- ja eristyspäätöksiä. Ministeriön mukaan päätöksistä ei ole kuitenkaan valtakunnallista tilastointia eikä tietoa siitä, onko henkilöä joissain tilanteissa jouduttu pitämään lukkojen takana väkisin.

Pakkotestaus sieraimesta herättää kysymyksiä

Pakollisia terveystarkastuksia koskeva lainmuutos on yhä eduskunnan käsiteltävänä. Siinä oikeus määrätä pakollinen terveystarkastus yksittäiselle henkilölle laajentuisi aluehallintovirastolta myös tartuntataudeista vastaavalle kunnan tai sairaanhoitopiirin lääkärille.

Hallituksen esityksessä tartuntatautilain muuttamisesta perusteluissa todetaan, että pakollinen terveystarkastus on koronatilanteessa perusteltu toimi. Pakollinen terveystarkastus sisältää sisältää mahdollisuuden ottaa välttämättömiä näytteitä ja tehdä muu tutkimus, josta ei aiheudu merkittävää haittaa tutkittavalle.

Esityksen mukaan nenästä otettava koronatesti ei sellainen välttämättä ole.

– Nykyisessä covid-19-tilanteessa pakollinen terveystarkastus sisältäisi todennäköisesti myös covid-19-testin. Akuutti koronavirustartunta voidaan todeta PCR- tai antigeenitestillä. Molemmat testaustavat edellyttävät onnistunutta näytteenottoa tyypillisesti henkilön nenänielusta. Henkilön nenänielusta otettavaa näytettä ei kuitenkaan voitaisi ottaa henkilön vastustaessa näytteenottoa, sillä siitä voisi aiheuttaa merkittävää haittaa tutkittavalle, perusteluissa lukee.

Käytännössä terveystarkastuksessa näytteenottoa vastustava henkilö voitaisiin hallituksen esityksen mukaan sen sijaan määrätä karanteeniin tai eristykseen tilanteesta riippuen.

– Terveystarkastuksessa voitaisiin myös ilman testin ottamista selvittää, täyttyvätkö muiden tartuntatautilain mukaisten toimenpiteiden edellytykset, esimerkiksi tartuntatautilain 60 §:ssä säädetyt edellytykset karanteeniin asettamisesta tai 63 §:ssä säädetyt edellytykset eristämisestä, perusteluissa kerrotaan.

Lääkintöneuvos pakkotesteistä: ”Voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä”

Virolainen-Julkunen sanoo, että karanteeni on tavallaan testiä varmempi toimenpide, koska silloin ei ole riskinä sitä, että henkilö olisi negatiivisesta testistä huolimatta koronaviruksen kantaja. Karanteenin aikana henkilö voi lisäksi muuttaa mielensä testin antamisesta.

– Käytännössä näytteiden otto vastoin henkilön tahtoa on äärimmäisen hankala ja ei-toivottava tilanne, hän sanoo.

– Kaikki pyritään tekemään yhteisymmärryksessä. Ei ole toivottavaa, että kukaan ryhtyisi mitään tikkuja työntämään nenään väkipakolla, hän sanoo.

Hän toivoo, että pakkotestaukseen ei ryhdyttäisi.

– Toivottavasti sitä ei tulla toteuttamaan. Siitä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä niin henkisesti kuin fyysisesti.

Laki mahdollistaa myös pakkororotukset

Tartuntatautilaki mahdollistaa teoriassa myös väestön pakkorokotukset.

Virolainen-Julkunen arvioi, että niin järeitä toimia ei tulla koronapandemiassa näkemään. Pakkorokotus edellyttäisi valtioneuvoston erillistä asetusta, ja lainkohdan perusteluissa esimerkeiksi annetaan bioterrorismi ja isorokko. Niissä riskit olisivat aivan toista luokkaa kuin koronapandemiassa.

– Se on todellakin tarkoitettu hyvin poikkeukselliseen erityistilanteiseen, johon ei toivottavasti jouduta koskaan. Sitä ei ole tarkoitettu tällaiseen pandemiaan, Virolainen-Julkunen sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja