Tartuntatautilaki mahdollistaa eräitä toimia, joissa viranomaiset voivat ryhtyä koronan ehkäisytoimenpiteisiin rajoittaen kansalaisen vapauksia ja oikeuksia henkilön vastustuksesta huolimatta.
Lääkintäneuvos Anni Virolainen-Julkunen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että tarvittaessa pakolliset toimenpiteet on kirjattu lakiin sillä ajatuksella, että niitä ei käytetä heppoisin perustein.
– Ei todellakaan ole tarkoitettu jokapäiväiseen käyttöön normaalioloissa, hän kuvailee.
Tartuntatautien vastaisista toimista vastaa lähtökohtaisesti kunta, ja mainituista toimenpiteistä päätökset tekee tartuntataudeista vastaava lääkäri. Määräykset ovat hallintopäätöksiä, joten niiden kohteena oleva kansalainen voi valittaa niistä.
Vastentahtoinen voidaan laittaa karanteeniin väkisin
Ilmeisimmät koronaan liittyvät pakkotoimet ovat karanteeniin tai eristämiseen määrääminen. Karanteeniin määrätään ihminen, jonka epäillään voivan kantaa tautia. Eristykseen määrätään tautia sairastava henkilö.
Karanteeniin tai eristykseen määrätty henkilö voi saada rangaistuksen, jos ei noudata annettua päätöstä. Vastentahtoinen henkilö voidaan jopa sulkea lukkojen taakse, jos tämä ei muuten noudata määräystä ja siten vaarantaisi muiden hengen ja terveyden.
– Jos henkilö on tartuttava, eikä ymmärrä tai halua suojella muita, on mahdollista määrätä hänet eristettäväksi vastoin tahtoaan, Anni Virolainen-Julkunen sanoo.
– Se on aika kovaa lainsäädäntöä, hän myöntää.