Kaikista teiden valvontakameratolpista reiluun viiteen prosenttiin on asennettu kamera. Poliisilaitokset saavat itse päättää, missä tolpissa kameroita pidetään.
– Meillä on suunnilleen 950 tolppaa, joissa on käytettävissä noin 90 kameraa. Käytännössä päällä on samanaikaisesti 40–70 kameraa, liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja komisario Dennis Pasterstein kertoo.
– Esimerkiksi juuri tällä hetkellä on 48 kameraa päällä.
Poliisin tilastojen mukaan viime vuonna ja tämän vuoden alussa kamerat ovat välähtäneet vuorokaudessa eniten Espoon Lommilassa, jossa vuorokauden keskiarvo on 408 kuvaa. Toiseksi eniten kuvia otettiin Vantaan Petikossa: 273 kuvaa vuorokaudessa.
Muun muassa Kehä I:n Mestarintunnelin kamera, joka välähti 981 kertaa ensimmäisen vuorokauden aikana, tai muut uudet kamerat eivät ole tilastoissa mukana.
Kaikkien Suomen peltipoliisien keskiarvo on 44 kuvaa vuorokaudessa. Ajat, kuinka kauan kameroita pidetään päällä, vaihtelevat alueittain.
– Joissain tolpissa on suurin piirtein 30 prosenttia vuodesta ollut kamera päällä, mutta on myös sellaisia, jotka ovat olleet vaikkapa 11 vuorokautta päällä.
Miksi jotkut tolpat välähtävät useammin?
– Selkeästi sellaisten tolppien kohdalla tulee enemmän kuvia, missä nopeusrajoitusmuutos on tapahtunut hiukan aikaisemmin. Esimerkiksi jos maantiellä on risteysalue tai jokin muu syy, minkä takia tienpitäjä on halunnut laskea sen nopeuden alaspäin muuten vallitsevasta nopeusrajoituksesta.