Vaikeasti diagnosoitava sydänlihastulehdus vaanii flunssaisia liikkujia – pahimmillaan hengenvaaralliset seuraukset

0:27
Torju flunssa herkullisella smoothiella!

Flunssaisia kuntoilijoita vaaniva sydänlihastulehdus eli myokardiitti on potentiaalisesti henkeä uhkaava tila. Riskejä voi pienentää välttämällä fyysistä rasitusta ja hakemalla apua vakaviin oireisiin.

Sydänlihastulehdus on sairaus, jonka voivat aiheuttaa monenlaiset tekijät: niin tavallisia ylähengitystientulehduksia ja vatsatauteja aiheuttavat virukset kuin esimerkiksi mykoplasmaa, klamydiaa ja borrelioosia aiheuttavat mikrobit ja bakteerit.

Taudinaiheuttajat pääsevät elimistöön esimerkiksi hengitysteiden ja ruoansulatusjärjestelmän kautta. Elimistössä virus pääsee lisääntymään kohdesoluissaan ja etenemään sieltä verenkiertoon sekä sydämeen. Sydänlihastulehdus on osittain virusten aiheuttama ja osittain myös elimistön puolustusreaktio tulehdusta vastaan. Hyvää tarkoittavalla puolustusreaktiolla voi kuitenkin olla vakavia seurauksia.

Diagnosointi hankalaa

Kardiologian erikoislääkäri Kristian Paavonen Terveystalosta kertoo, että vakava sydänlihastulehdus on kuitenkin harvinainen. Harvinaisuutta saattaa osin selittää diagnostiikka.

– Diagnoosia on vaikea tehdä, jos ei ole objektiivista näyttöä, vain potilaan subjektiiviset tuntemukset, Paavonen selittää.

Sydänlihastulehduksen merkkinä sydänfilmissä ja verinäytteestä tutkittavissa sydänlihasmerkkiaineissa pitäisi näkyä muutoksia. Vaikeassa sydänlihastulehduksessa myös esimerkiksi sydämen kaikututkimuksessa voi näkyä heikentynyttä sydänlihaksen toimintaa. Näin ei kuitenkaan onneksi aina ole, minkä vuoksi sairauden diagnoosi jää usein epävarmaksi.

Noin prosentilla flunssapotilaista ja muista infektiopotilaista on merkkejä lievästä sydänlihastulehduksesta. Kuitenkin on arvioitu, että jopa tuhannet suomalaiset sairastavat vuosittain lievän tai oireettoman sydänlihastulehduksen.

Oireet voivat sekoittua sydänifarktiin

Potilas itse tuntee sydänlihastulehduksen tyypillisesti rintatuntemuksina ja heikentyneenä jaksamisena. Merkittävän, hoitoa vaativan myokardiitin avainoireita ovat voimakas rintakipu, rytmihäiriöt ja selkeästi heikentynyt suorituskyky. Paavonen huomauttaa, että rintakipu on avoterveydenhuollossa hyvin yleinen oire.

– Jos rintakipu on voimakasta, tavallisesta poikkeavaa ja yhtäjaksoista, pitäisi tutkia pikimmiten, mistä se johtuu.

Rintakipu kun voi olla oire esimerkiksi hengenvaarallisesta sydäninfarktista.

Jos sydänlihastulehduksen katsotaan vaativan sairaalahoitoa, sairaalahoidon aikana tarkkaillaan sydämen toimintaa. Rytmihäiriöitä tai sydämen vajaatoimintaa ilmetessä potilasta hoidetaan sairaalassa sydänlääkkeillä. Kipuja voidaan lievittää tulehduskipulääkkeillä. Mikäli sydänlihastulehduksen aiheuttajamikrobiin on lääke, sitä annetaan potilaalle.

Sairaalahoito ei aina välttämättömyys

Aina sydänlihastulehdus tai sen epäily ei kuitenkaan vaadi sairaalahoitoa.

– Usein hoito on se, että pidättäytyy rankemmasta liikunnasta vaikka muutaman viikon ajan, Paavonen sanoo.

Intohimoisille aktiiviliikkujille lääkäri huomauttaa, ettei kipeänä treenaamisesta ole mitään hyötyä – joskus jopa haittaa. Vaikka sydänlihastulehdus ei iskisikään tai pääsisi pahenemaan, ei kunto nouse kipeänä urheillessa.

– Lähinnä tulee riskiä siihen, että tila pitkittyy, Paavonen toteaa.

Lisäksi kipeänä urheilu voi aiheuttaa sydänlihasärsytystä. Sydänlihasärsytys taas voi aiheuttaa kiusallisia rytmihäiriöitä, esimerkiksi eteis- tai kammioperäisiä lisälyöntejä.

Kun olo on jälleen terve, voi liikuntaharrastusta jatkaa tavalliseen tapaansa.

Pahimmillaan hengenvaarallinen tila

Pahimmillaan sydänlihastulehduksen hoidon puute tai oireiden sivuuttaminen voi vaurioittaa sydäntä pysyvästi.

Paavonen kertoo, että virus laukaisee sydänlihaksessa immuunipuolustusreaktion. Virusinfektio voi tappaa sydänlihassoluja ja sitten vielä elimistön oma immuunipuolustus kohdistuu tulehtuneeseen sydänlihakseen.

– Tässä voi tapahtua niin, että sydän laajenee ja pumppausvoima heikkenee.

Sydänlihassairaus kuitenkin paljastuu usein vasta vuosien päästä myokardiitin sairastamisesta. Tällöin on vaikea osoittaa, että nimenomaan sydänlihastulehdus on aiheuttanut sairauden.

Yllättävät riskiryhmät

Paavonen kertoo, että iän puolesta sydänlihastulehdusta sairastavat eniten pienet lapset ja nuoret aikuiset.

Lasten kohdalla sairastumisriskiä selittää vielä kehittymässä oleva immuunipuolustus. Nuorilla aikuisilla vastustuskyky on jo täysin kehittynyt, mutta heidän riskiään saattaa Paavosen mukaan lisätä aktiivinen elämäntyyli.

Osa nuorten ihmisten äkkikuolemista onkin juuri sydänlihastulehduksen ja sen aiheuttaman rytmihäiriön syytä.

Osittaislähteet: Terveyskirjasto, Mehiläinen

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja