Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan sydäninfarktin taustalla voikin olla infektiosairaus. Tieto voi johtaa jopa rokotteen kehittämiseen.
Tampereen yliopiston tutkimus haastaa perinteisen käsityksen sydäninfarktin synnystä, yliopisto kertoo tiedotteessaan. Tutkimuksen mukaan sydäninfarkti saattaa olla infektiosairaus.
Lue myös: Oletko sairastanut koronan? Näin tauti saattoi vaikuttaa verisuoniin
Bakteereiden on jo aiemminkin epäilty liittyvän sepelvaltimotautiin. Nyt aiheesta on saatu näyttöä.
Sepelvaltimoahtaumaan syntyy biofilmi
Tutkimuksessa analysoitiin sydänäkkikuolemaan menehtyneiden henkilöiden sepelvaltimonäytteitä sekä valtimonkovetustautia sairastavien potilaiden kaulavaltimoiden ja alaraajojen valtimonäytteitä.
Tutkimuksen mukaan sepelvaltimotaudissa kolesterolia sisältävän sepelvaltimoahtauman sisälle kehittyy vuosien tai jopa vuosikymmenten aikana biofilmi. Se on bakteerien muodostama, hyytelömäinen ja oireeton.
– Biofilmin sisällä lepotilassa olevat bakteerit ovat turvassa elimistön puolustusjärjestelmältä sekä antibiooteilta, koska ne eivät pääse biofilmin sisään, yliopisto kuvailee tiedotteessaan.
Esimerkiksi virusinfektio kuitenkin voi "herättää" biofilmin tuottamaan uusia bakteereita. Ne käynnistävät tulehduksen.
–Tämä aiheuttaa repeämän kolesterolia sisältävän ahtauman seinämään, joka puolestaan johtaa veritulpan muodostumiseen ja sitä kautta sydäninfarktiin.
Lue myös: Nyt on helppo! Tutkimuksen mukaan superlyhyt treenipyrähdys puolittaisi sairausriskin
Tutkimuksessa löydettyjä bakteereita vastaan kehitettiin vasta-aine. Sen avulla kyseisten bakteerien biofilmi voitiin löytää valtimoiden kudoksista: sydäninfarktin yhteydessä nähtiin bakteereita, jotka olivat purkautuneet biofilmistä.
– Elimistön puolustusmekanismi oli reagoinut näihin bakteereihin ja käynnistänyt tulehduksen, joka oli repäissyt kolesterolia sisältävän sepelvaltimoahtauman seinämän puhki, tiedote kuvaa.
Voi johtaa rokotteen kehittämiseen
Tähän asti on oletettu, että tulehduksen käynnistää ainoastaan hapettunut "huono" kolesteroli, jonka elimistö tunnistaa vieraaksi rakenteeksi, kuvaa tutkimusta johtanut professori Pekka Karhunen.
– Tutkimuksessa osoitettiin, että sepelvaltimoahtaumissa oli useiden suuperäisten bakteerien perimäainesta eli DNA:ta, Karhunen sanoo.
Tutkimustulos voi mahdollistaa uusia sydäninfarktin hoito- ja diagnosointimenetelmiä. Tulevaisuudessa voisi jopa olla mahdollista kehittää rokote, jolla sepelvaltimotautia ja sydäninfarktia voisi ennaltaehkäistä.
Lue myös: Viisi sydämelle haitallista tapaa – nämä kardiologit jättäisivät pois
Katso myös: Suomessa sydän pysähtyy liian usein – miten ehkäistä ennenaikaiset sydänkuolemat?
44:32
Lähde: Tampereen yliopisto