Tavallisen ihmisen ei oikeastaan tarvitse tietää, johtuuko hänen flunssansa virustulehduksesta vai mykoplasma-bakteerista. Jos tauti pitkittyy tai vaikeutuu, mykoplasma on kuitenkin syytä testata.
Mykoplasmat ovat ihmisessä eläviä pieneliöitä, joista Mycoplasma pneumoniae -bakteeri aiheuttaa hengitystieinfektioita. Oireet ovat usein flunssalle tyypillistä kurkkukipua, yskää, kuumetta, päänsärkyä sekä sairauden tunnetta. Mykoplasmainfektio voi aiheuttaa myös vähitellen, päivien ja viikkojen kuluessa, kehittyvän keuhkokuumeen.
Ehkä noin viidellä–kymmenellä prosentilla tartunnan saaneista voi esiintyä lisäksi keskushermosto-, sydän- ja niveloireita. Näitä ovat esimerkiksi kuume, päänsärky, pahoinvointi, tasapainohäiriöt, rinta- ja nivelkivut sekä rytmihäiriötuntemukset. Oireet voivat ilmaantua joko yhdessä hengitysoireiden kanssa tai ilman niitä.
– Oireet ovat hyvin monenlaisia, eivätkä ne yleensä vie ajatuksia mykoplasmaan. Vakavammatkaan oireet eivät viittaa suoraan Mycoplasma pneumoniae -bakteerin aiheuttamaan infektioon vaan lähinnä siihen, että tilannetta pitää selvittää, Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dosentti, erikoislääkäri Mirja Puolakkainen sanoo.
Monilla tartunta on myös oireeton. Siksi diagnosointi on hankalaa eikä aina tarpeellistakaan: yleensä ylähengitysteiden mykoplasmainfektioon auttavat samat konstit kuin muihinkin flunssiin, lepo ja kuumelääkkeet tarvittaessa.
”Antibiootteja ei tulisi koskaan käyttää varmuuden vuoksi”
Paraneminen mykoplasmasta voi kestää useamman viikon.
– Mitään antibioottia ei suositella tavalliseen ylähengitystieinfektioon. Valtaosa tartunnan saaneista paranee itsestään ajan kanssa. Poikkeuksena on Mycoplasma pneumoniaen aiheuttama keuhkokuume tai muut vakavat tautimuodot, joita hoitosuositusten mukaan hoidetaan antibiooteilla, Puolakkainen kertoo.
Antibioottien käyttöä vältellään, koska huoli niiden vaikutuksen vähenemisestä on kasvanut. Lääkkeitä halutaan säästää tositilanteisiin, jotta pelinappuloita olisi käytössä vielä silloinkin, kun tilanne niin vaatii.
– Varmuuden vuoksi antibiootteja ei tulisi koskaan käyttää. Varsinkin infektiossa, jossa antibioottihoidon tehosta ei ole selkeää näyttöä, lääkekuuri saattaa aiheuttaa tartunnan saaneelle enemmän haittaa kuin hyötyä, Puolakkainen muistuttaa.
Epidemia mahdollinen lähitulevaisuudessa
Mykoplasmainfektio vaatii usein tarttuakseen hyvin likeiset olot tai toistuvia altistuksia. Tartuntaketjuja on havaittu esimerkiksi perheissä, koululuokissa sekä laitoksissa, ja etenkin lapsilla, nuorilla aikuisilla sekä urheilijoilla. Myös alentunut vastustuskyky altistaa infektiolle.
Tartuntatauteihin sairastuu herkästi silloin, kun niitä on paljon liikkeellä. Vuonna 2011 Mycoplasma pneumoniaen aiheuttamia infektioita löytyi reilut 7800, viime vuonna noin 2700.
– 2011 ja 2012 olivat mykoplasman kannalta ”hullut vuodet”. Koska useat ihmiset epäilivät mykoplasmaa, näytteitä otettiin paljon ja tartuntoja myös diagnosoitiin enemmän.
Tänä vuonna tartuntatapauksia on tullut ilmi noin 1800. Puolakkainen sanoo, että historian perusteella voisi päätellä, että uusi mykoplasmaepidemia olisi lähitulevaisuudessa mahdollinen.
– Noin neljän–seitsemän vuoden välein sairastapauksia tulee ilmi enemmän. On ajateltu, että uusien taudille alttiiden ja sopivan ikäisten henkilöiden määrän lisääntyminen yhdessä immuniteetin heikkenemisen kanssa voi johtaa epidemiaan. Myös bakteerin ominaisuudet saattavat vaikuttaa esiintyvyyden vaihteluun, mutta tarkkaa tietoa siitä ei ole, sanoo Puolakkainen.
Miksi influenssarokote pitää ottaa joka vuosi?
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek suosittelee influenssarokotteita kaikille, jotka haluavat huolehtia terveydestään. Influenssakauden voimakkuuteen vaikuttaa muun muassa se, miten hyvin ihmiset virusta vastaan suojautuvat.
13:00
