Katso uusimmat tiedot koronavirustilanteesta täältä – THL ja ministeriö avasivat uutta strategiaa tiedotustilaisuudessa

THL ja STM pitää tiedotustilaisuuden Suomen koronatilanteesta – seuraa tilaisuutta suorana 1:30:14
Katso THL:n tiedotustilaisuutta täältä kello 10 alkaen

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pitivät aamupäivällä tilannekatsauksen koronaviruksesta. Artikkeliin on koottu asiantuntijoiden vastaukset ajankohtaisista teemoista.

Tiedotustilaisuudessa käsiteltiin tautitilannetta, koronavirustilanteen epidemiologista arviota Suomessa ja kansainvälisellä tasolla sekä rokotustilannetta.

Lisäksi infossa kuultiin katsaus testausstrategian päivittämisestä.

Tilannekatsauksessa olivat äänessä pääosin STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki ja lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen STM:stä sekä johtajaMika Salminen THL:sta.

MTV Uutiset seurasi tiedotustilaisuutta tässä artikkelissa. Alla näet infon sisällön koottuna.

11.28 Tiedotustilaisuus on päättynyt. THL järjestää vielä tänään kansalaisille tarkoitetun avoimen, verkossa pidettävän yleisötilaisuuden kello 17.30–8.30. 

MTV Uutiset seuraa myös illan tiedotustilaisuutta.

11.22 Käynnissä on viimeinen kysymys. Miksi ihmiset saavat kieltäytyä koronatestistä rajalla? Miksi talvi vaikuttaa koronaviruksen leviämiseen?

STM-johtaja Tuija Kumpulainen: keneenkään ei kajota väkisin, mutta toiveena on, ettei tällaista keskustelua jouduta käymään lainkaan. Testiin on syytä mennä.

Periaatteessa pakkotestaus voidaan määrätä.

Salminen: Talvella infektiot leviävät herkästi, kesällä eivät niinkään. Ensimmäistä kertaa globaalisti tilanne, että tulemme tilanteesta, jossa epidemia on ollut talven aikaan täydessä vauhdissa, ja sitten siirrytään kesään.

Kokonaisarvioinnin kannalta voidaan olettaa, että kesä tasaa tautitilannetta.

11.14 Koska rajoituksia voitaisiin höllentää? Miten niiden jatkoa arvioidaan?

STM-johtaja Tuija Kumpulainen: Kesää vasten todennäköisesti päästään aikuisväestöä rokottamaan. Joka viikko tautilukumäärissä kuitenkin tapahtuu jotakin, joten en mene sanomaan millainen tilanne on vaikkapa juhannuksena tai koulujen alussa.

Rokote suojaa vakavalta taudinkuvalta, mutta ei ole näyttöä siitä, että rokotus suojaisi tartuttavuudelta, eli että rokotteen saanut voisi "lähteä vapaasti elelemään".

11.11 Kysymys matkailusta Salmiselle: Hyvä olisi jos hiihtolomia voisi yrittää viettää kotiseudulla lähipiirin kanssa. Jos matkustaa kotimaassa, niin siinäkin pieni joukko on isoa parempi.

Pitää pyrkiä siihen, että pysyy poissa tilanteista, joissa ehkä paljon ihmisiä sisätiloissa kokoontuneena. 

Salminen huomauttaa, että tilanne ja kysymys kotimaanmatkustamisesta on nyt käytännössä sama kuin joulun aikaan.

Ei kaveriporukoilla karkeloihin, hän linjaa.

11.05 Virolainen-Julkunen vastaa kysymykseen siitä, rokotetaanko lääkärit hoitajia ennen myös muualla Suomessa kuten HUSissa on toimittu.

Hän painottaa, että ohjeissa puhutaan kriittisten työntekijäryhmien ja sotehenkilöstön rokottamisesta ensin. Miten ohjetta tulkitaan, voi riippua esimerkiksi kunkin sairaalaan toiminnoista ja päivystyskäytänteistä. 

Kiuru vastaa kysymykseen maskipakosta: Hänen mukaansa olisi todella vaikea määritellä tilanne, jossa maskipakko voitaisiin määrätä. Ei ole olemassa sellaista ohjeistusta.

11.00 Kysymys rokotustahdista. Rokotteiden kanssa mennään "kädestä suuhun":

Kiuru: Maassa olevat rokotusvalmisteet laitetaan nopeasti ja tehokkaasti liikkeelle, käytännössä odotetaan uuden erän tuloa, kun edelliset on saatu alta pois.

Aina kun rokotteita on saataville, ne laitetaan. Edeltävä erä jo käytetty, kun seuraavat tulevat. Tämä alkanut toteutua nyt, ministeri kertoo.

Ongelmat jatkuvat siinä, että toimituserät ovat jääneet liian pieniksi suhteessa luvattuun. Toinen ongelma on, että nykyisillä myyntiluvan haltijoilla on ollut ongelmia toimitusketjussa. Siksi täyden laajuuden rokotteiden toimittaminen Suomeen on viivästynyt.

10.53 Pk-seudulla kaikki positiiviset näytteet esiseulotaan ja sekvensoidaan, eli tehdään perimäanalyysi mahdollisten muuntovirusten varalta.

Virolainen-Julkunen: sekvensointi ei vielä täydellistä, mutta riittävää nyt tässä vaiheessa.

Salminen: Tanskassa tautitapausmäärät laskevat, mutta muuntoviruksen osuudet kasvavat. Tanskan tilanne voi näyttää ennakolta, mitä Suomessakin tulee tapahtumaan.

Kiuru: Emme voi tässä vaiheessa tietää, millaisia tautiryppäitä ehkä tulee, mutta reagoinnin on oltava selvillä. Siksi strategiaa päivitettiin. Maa on jaettu kolmeen tasoon varautumissuunnitelmassa.

10.49 Nyt asiantuntijat vastaavat kysymyksiin.

Ministeri Kiuru: en tahdo ottaa kantaa tässä vaiheessa, voidaanko ravintoloiden tilannetta tiukentaa rajoituksilla entisestään. Sääntelyn tarve on kuiten selvityksessä STM:ssä, hän sanoo.

10.40 Keskeiset muutokset strategiaan ovat nämä:

Luvassa on lisää matalan kynnyksen näytteenottopaikkoja, kuten liikkuvia testauspaikkoja runsaiden tartuntojen paikkakunnilla.

Lisää virusperimän analysointia eli sekvensointia.

Uusia toimintoja rajanylityspaikoille, kuntien jäljitystyöhön lisää kansallista tukea. Tavoite on, että kaikki ulkomailtasaapujat saavat ohjauksen testiin. 

Karanteeni- ja eristämispäätöksiä yhtenäistetään ja alueellisen seuratantiedon keruuta tehdään järjestelmällisemmäksi.

Koronavilkku-sovellukseen on tulossa uudet ohjeet, jos saa altistusilmoituksen.

Tartuntatautilääkäreitä pitää olla riittävästi ja ihmisiä pitää kouluttaa tilanteen mukaan lisää alueellisesti.

10.36 Anni Virolainen-Julkunen STM:stä kertoo testausstrategian päivityksestä. 

Testauskapasiteetti noin 30 000 näytettä vuorokaudessa. Voidaan pitää onnistumisena, hän sanoo. 

– Tätä on ylläpidettävä nopealla testiin pääsyllä ja nopealla vastauksen saamisella.

Tavoite on, että päivässä testiin ja päivässä vastaus, joka pätee monilla alueilla.

10.35 Toistaiseksi ei ole näyttöä virusmuunnosten kotoperäisen väestöleviämisen käynnistymisestä, mutta riski on huomattava. 

10.32 Koko maassa tartunnanlähteiden selvittämisen taso 62 prosenttia. 

Ukomailla saatuja tartuntoja neljä prosenttia tartunnoista.

– Tämä on kiittämisen arvoinen suoritus, Liisa-Maria Voipio-Pulkki sanoo tarkasta jäljitystyöstä.

10.28 Liisa-Maria Voipio-Pulkki: Epidemia pyrkii luontaisen kulkunsa mukaan nopeaan kasvuun, siksi ei ole mahdollisuutta tinkiä epidemian jarruttamisesta.

Suomalaiset käyneet hienon ahkerasti testeissä. Sairaalahoidon tarve vähentynyt, potilaita "opittu hoitamaan". Varsinkin tehohoidossa vähän kuolemia.

Suomessa tarkka kuva siitä, mihin suuntaan tartunnat menossa.

10.26 Leviämisvaiheessa on viisi maakuntaa, kiihtymisvaiheessa 10 ja perustasolla kuusi.

10.21 Suomi etenee samassa rokotustahdissa muun Euroopan maiden kanssa. 3,8 prosenttia suomalaisista rokotettu nyt.

Eilisen tiedon mukaan Suomessa on todettu 214 Iso-Britannian ja 18 Etelä-Afrikan virusmuunnosta.

Salminen painottaa rajoitusten noudattamista ja varovaisuutta.

10.17 Salminen: muuntovirukset määrittävät tilannetta entistä voimakkaammin.

Kuolemantapauksia on tähän mennessä 706. Salminen huomauttaa, että ikä on korkein riski koronakuolemille. Valtaosalla menehtyneistä on jonkinlainen perussairaus taustalla, ja perussairausten määrä lisääntyy iän myötä.

Menehtyneiden ikäjakauma: miehiä ja naisia on suunnilleen yhtä paljon.

10.13 THL:n Salminen: ei pidä luottaa, että tilanne pysyy tällaisena. Taustalla on voimakkaita rajoitustoimia myös Euroopan alueella, mikä vaikuttaa epidemiakäyrään. 

– Vielä ei voida sanoa, että oltaisiin täysin voiton puolella. Vielä menee aikaa, että epidemia on ohi.

Tautitapauksissa on hienoista laskua vuodenvaihteen jälkeen, mutta sitten ne lähtivät taas nousuun. Salminen painottaa, että kukistamiseen vaaditaan aktiivisia toimia. 

– On riski, että nämä lähtevät vieläkin voimakkaampaan nousuun.

Noin 40 000 ihmistä on Suomessa parantunut koronasta.

10.06 Tilaisuus alkaa ministeri Krista Kiurun puheenvuorolla. Monien sairaanhoitopiirien alueella on raportoitu joukkoaltistumisista. Ilmaantuvuusluku on nyt 94 tautitapausta sataa tuhatta asukasta kohti. 

Kiuru kertoo hallituksen päivittäneen tautistrategiaa muun muassa näytteiden sekvensoinnin ja testauskapasiteetin osalta. Kyseessä on jo kolmas strategian päivitys.

Nyt suomi pystyy sekvensoimaan viidenneksen näytteistä. 

Jäljitys onnistuu Kiurun mukaan yli 60 prosentissa tapauksia.







Lue myös:

    Uusimmat