Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Uusi strategia: Suomi vastaa kyberhyökkäyksiin iskemällä takaisin – "Jos ei, se kannustaa Venäjää"

Suomeen kohdistuva vihamielinen kybertoiminta "todennäköisesti lisääntyy", strategiassa arvioidaan.
Suomeen kohdistuva vihamielinen kybertoiminta "todennäköisesti lisääntyy", strategiassa arvioidaan.MTV
Julkaistu 30.10.2024 14:43
Toimittajan kuva
Jouko Luhtala

jouko.luhtala@mtv.fi

Jos Suomi ei vastaa, se kannustaa Venäjää entistä röyhkeämpiin hyökkäyksiin, Limnéll sanoo.

Uuden kyberturvallisuusstrategian mukaan Suomi voi vastata kyberturvallisuusuhkiin iskemällä takaisin. 

Kyberhyökkäyksillä tarkoitetaan verkon yli tehtäviä iskuja esimerkiksi yhteiskunnan kannalta kriittisiä kohteita, kuten terveydenhuollon järjestelmiä tai pankkeja vastaan.

Puolustusministeriön julkaisemassa strategiassa puhutaan "aktiivisesta kyberpuolustuksesta".

MTV Uutisten haastatteleman kansanedustajan ja puolustusvaliokunnan jäsenen Jarmo Limnéllin (kok.) mukaan strategia mahdollistaa vastahyökkäykset.

– Jos kybervastahyökkäämistä ei tehdä, se kannustaa Venäjää tekemään verkkohyökkäyksiä entistä röyhkeämmin, Limnéll sanoo.

– Pitää miettiä, olemmeko me kehässä koko ajan vain ottamassa iskuja vastaan vai pitäisikö meidän osoittaa omaa kyvykkyyttä ja oma vastaus on, että pitäisi, hän jatkaa.

Limnéll työskenteli aiemmin Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessorina.

Lue myös: Varoitus Venäjästä: "Käynnissä on jonkin ison operaation testi – ja se on sujunut hyvin"

Hyökkäykset eivät pyytämällä lopu

Lokakuussa julkaistussa kyberturvallisuusstrategiassa arvioidaan, että Suomeen kohdistuva vihamielinen kybertoiminta "todennäköisesti lisääntyy".

Suomen edellinen kyberturvallisuusstrategia on vuodelta 2019. Tuon jälkeen toimintaympäristö on muuttunut muun muassa digitalisaation kiihtymisen ja Venäjän hyökkäyssodan myötä "voimakkaasti", dokumentissa todetaan. 

Uusi strategia on laadittu pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman mukaisesti. Myös vuoden 2019 strategiassa mainitaan "aktiivinen kyberpuolustus".

Uudessa strategiassa katsotaan, ettei esimerkiksi tietojärjestelmien suojaaminen pelkästään tietoturvan keinoin ole riittävää. Tarvitaan uusia keinoja, kuten tehostettua kansainvälistä tietojenvaihtoa, pakotteita ja aktiivista kyberpuolustusta.

– Hyökkäykset eivät lopu, jos vain kerta toisensa jälkeen sanotaan, ettei näin saa tehdä, Limnéll sanoo.

Suomi vastaa kyberuhkiin muun muassa diplomatian, tiedustelun ja sotilaallisen suorituskyvyn keinoin, strategiassa listataan. Myös oikeudelliset keinot mainitaan, mutta ne eivät välttämättä ole "tehokkain tapa" vastata toisen valtion tekemään vihamieliseen kybertoimintaan.

Suomi aikoo lisäksi laatia kyberpuolustuksen toteuttamisen tueksi kyberpuolustusdoktriinin, jossa tarkennetaan kyberpuolustuksen tavoitteita.

Lue myös: Suomessa havaitut dronet ja murrot voivat olla tulevien operaatioiden valmistelua – "Pitää olla vainoharhainenkin"

"Oleellinen kyberturvallisuudelle"

Suomen hyökkäävää kyberkapasiteettia pitää kehittää, toteaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko MTV Uutisille.

– Se on merkittävä osa kokonaisvaltaista vastatoimien valikoimaa, ja siten oleellinen Suomen kyberturvallisuudelle, hän sanoo puhelimitse.

Tammikko työskenteli aiemmin Euroopan ulkosuhdehallinnossa, jossa hän vastasi hybridi- ja kyberuhkien torjuntaan liittyvän politiikan suunnittelusta.

Tammikko jakaa kyberpuolustusta kahteen osaan. Toimiva puolustus on niin vahva, että hyökkääjä voi katsoa, ettei sen murtaminen ole todennäköistä. Näin ollen kyberhyökkäystä ei edes yritetä.

Jos taas mahdollisen hyökkäyksen kohteeksi joutuvan valtion oma kyky tehdä vastatoimia on riittävän voimakas, ei sitä vastaan iskeminen ole mielekästä, koska mahdollisen vastahyökkäyksen riskiä ei haluta ottaa.

– Se toki edellyttää sitä, että tiedetään, mistä hyökkäys tulee, ja kuka sen takana viimekädessä on, Tammikko sanoo.

Suomella tulee Tammikon mukaan olla kyberkeinoin kyky tehdä toimintakyvyttömäksi vieraan valtion alueella sijaitseva palvelin, jota käytetään Suomeen hyökkäämiseen.

– Siihen liittyy paljon vastuukysymyksiä, eikä se ole lakiteknisesti yksinkertainen asia.

"Riski koston kierteelle on iso"

Valtion suvereniteetin loukkaus on kansainvälisen oikeuden vastainen teko ja se koskee myös kyberympäristöä.

Kyberturvallisuusstrategiassa todetaankin Suomen lähtökohdan olevan, että "kansainvälinen oikeus ja vastuullisen valtiokäyttäytymisen normit luovat olennaiset puitteet valtioiden toiminnalle kyberympäristössä".

Tammikon mukaan Suomen tai Euroopan unionin vastatoimien ei välttämättä tarvitse olla symmetrisiä, eli kyberhyökkäyksiin voidaan vastata myös muilla kuin kyberkeinoilla. 

Tammikon mukaan Suomen tai Euroopan unionin vastatoimien ei välttämättä tarvitse olla symmetrisiä, eli kyberhyökkäyksiin voidaan vastata myös muilla kuin kyberkeinoilla. Esimerkiksi taloudellisten sanktioiden, kauppapolitiikan ja diplomatian yhdistelmällä on moneen valtioon suuri vaikutus.

– Vastatoimissa pitää ymmärtää, että riski koston kierteelle on iso, Tammikko muistuttaa.

Lue myös: Supo eri linjoilla sisäministeriön kanssa sabotaasiepäilyistä

KRP tutkii törkeää rikosta pankkien verkkohyökkäyksissä

Limnéll Nordean häiriöistä: Tätä hyökkääjä tavoittelee

Uhkataso nousi Suomessa äärilaitaan – tästä syystä ihminen on kyberturvan viimeinen lenkki

Stubb: "On pidettävä huolta, ettei Venäjän hybridivaikuttamisyrityksiä itse helpoteta"

Nato: Venäjä suorittanut sabotaasia sotilasliiton jäsenmaissa yli puolen vuoden ajan

Lisää aiheesta:

WSJ: Länsi pimittää tietoa Venäjän sabotoinneistaVaroitus Venäjästä: "Käynnissä on jonkin ison operaation testi – ja se on sujunut hyvin"EU julisti Venäjän terrorismia tukevaksi valtioksi – näin se vaikuttaa Suomen kyberturvallisuuteen Tällaista vaikuttamista ja kyberuhittelua Suomen on syytä odottaa Venäjän suunnaltaVenäjän hybridivaikuttaminen ja kyberiskut eivät ole vain valtiojohdon käsissä – näillä aloilla toimivien suomalaisyhtiöiden kannattaa tuplavarmistaa turvallisuutensaKyberhyökkäykset Suomeen nyt "hyvinkin mahdollisia", sanoo huoltovarmuuskeskus
KyberturvallisuusVerkkorikollisuusSuomiVenäjäKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Kyberturvallisuus
  • 15.10.13:10
    Rikosepäilyt

    Poliisi varoittaa uudenlaisesta huijauksesta – pankin turvahenkilönä esiintynyt vei naiselta 24 000 euroa

  • 12.10.17:03
    S-pankki

    S-Pankin verkkosivuilla häiriöitä, syynä palvelunestohyökkäys

  • 7.10.10:56
    Rikos

    Näin rikolliset kaappaavat nyt puhelinliittymiä

  • 25.9.13:03
    Digi

    Yle: Venäläismielinen hakkeriryhmä myönsi kyberhyökkäyksen Suomeen

  • 24.9.14:26
    Verkkorikollisuus

    Britannian poliisi pidätti miehen epäiltynä lentoliikenteeseen kohdistetusta kyberiskusta