Antti Häkkänen edusti Suomea EU:n puolustusministerikokouksessa.
EU-maiden puolustusministerit puivat tänään Brysselissä muun muassa Euroopan puolustusvalmiuden kehittämisen tilannetta ja Ukrainan tukemista. Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan kuumin aihe pöydällä oli kuitenkin Venäjän voimistuva hybridivaikuttaminen.
Viime aikoina Euroopan maat ovat syyttäneet Venäjää muun muassa tapauksesta, jossa Saksan Leipzigista löytyi räjähteillä lastattu drooni ukrainalaisen rahtikoneen vierestä.
Tanskan tiedusteluviranomaiset taas ilmoittivat viime viikolla uskovansa Venäjän kiihdyttävän hybridi-iskujaan Euroopan Nato-maita vastaan.
Samanlainen oli myös EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Kaja Kallaksen viesti tänään ennen kokousta.
– Meidän on oltava valppaita, sillä tiedustelutietojen mukaan Venäjä suunnittelee lisää sabotaasitoimia ja hyökkäyksiä demokratiaamme vastaan. Sen tarkoituksena on jakaa yhteiskuntaamme ja pelotella kansalaisiamme, jotta pidättäytyisimme auttamasta Ukrainaa, Kallas sanoi kokoukseen saapuessaan.
Puolustusministeri Häkkänen sanoo korostaneensa kollegoilleen, että Venäjä toimii samalla tavalla kuin Neuvostoliitto aikanaan.
– Jos he eivät sotilaallisesti menesty, aloitetaan voimakas hybridivaikuttaminen tai ydinaseretoriikka. Ja ydinaseretoriikka on vähän kurissa, koska ilmeisesti Kiina on tässä erittäin kriittinen, Häkkänen sanoo.
Hänen mukaansa voimistunut hybridivaikuttaminen on siis seurausta heikosta menestyksestä Ukrainan sodan rintamalla.
– Venäjän tarkoitus on luoda pelkoa ja saada tukijamaat vetämään tukea pois Ukrainalta. Eli nyt on pidettävä pää kylmänä, jatkettava Ukrainan tukemista ja tehtävä vahvempia toimia hybridivaikuttamista vastaan.
Häkkänen listaa kansallisessa toimivallassa oleviksi keinoiksi muun muassa rajaturvallisuuteen, kyberturvallisuuteen ja tiedusteluun panostamisen. Naton vastuulle kuuluu sotilaallisen reagointikyvyn valmius.
Ei uusia rakenteita, vaan suorempaa toimintaa
Kokouksessa käytiin keskustelua myös komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ehdottamasta EU-maiden konsultaatiomekanismista. Sen avulla jäsenvaltio voisi kutsua unionin koolle kiireellisiin neuvotteluihin turvallisuutta uhkaavassa tilanteessa. Kyse voisi olla juurikin hybridi-iskuista.
Häkkänen suhtautuu esitykseen varauksella. Hänen mukaansa erilaisia aloitteita tulee nyt monesta suunnasta.
Hänestä tulisi tarkastella, voitaisiinko uhkiin vastata muuten kuin luomalla uusia rakenteita ja mekanismeja päätöksentekoon.
– Vai tarvitaanko itse asiassa vain suoraviivaisempaa toimintaa, jossa ymmärretään jokaisen maan ja jokaisen organisaation omat toimivaltuudet ja sitten tehdään tiiviimpää ja sujuvampaa yhteistyötä, Häkkänen kysyy.
– EU:n pitää pysyä omalla tontillaan ja hoitaa se mahdollisimman hyvin.
EU:n vastuiksi Häkkänen luettelee muun muassa pakotepolitiikan, huoltovarmuuden ja kriisinkestävyyden edistämisen sekä rahoitusvälineet.
