"Ei luoda omaa ja irrallista, vaan täydennetään pelotekarttaa myös Venäjän näkökulmasta", asiantuntija sanoo.
"Venäjä ei varmasti tästä pidä", toteaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu Suomen päätöksestä liittyä Ranskan eurooppalaiseen ydinpelotealoitteeseen.
– Ja ehkä lausuvat sen jossain vaiheessa julkikin, Pesu sanoo.
Suomen ratkaisu ei Pesun mukaan dramaattisesti muuta Moskovan laskelmia tai uhka-arviota Suomesta. Kreml voi kuitenkin jälleen todeta Suomen ottaneen yhden askeleen kohti läntisiä ydinasejärjestelyjä.
Mistä on kyse? Lue lisää täältä: Suomi liittyy Ranskan ydinpelotealoitteeseen
Päätös "odotettu"
Pesun mukaan Suomen päätös liittyä Ranskan ydinpelotealoitteeseen on odotettu. Jo kesäkuussa uutisoitiin Suomen haluavan mukaan aloitteeseen. Ranska oli myös pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan toivottanut Suomen tervetulleeksi.
Euroopassa oman ydinasepelotteen tarpeesta on käyty kiihtyvää keskustelua, koska presidentti Donald Trump on toisella presidenttikaudellaan väläytellyt Yhdysvaltain Nato-eron mahdollisuudella.
Lue myös: MTV:n kysely: Näin suomalaiset kannattaisivat Nato-jäsenyyttä, jos siitä päätettäisiin nyt
Pesu alleviivaa, ettei Ranskan ydinpelotealoitteessa ole kyse vaihtoehdosta Yhdysvalloille tai Natolle.
Asia mainitaan pontevasti myös Suomen puolustusministeriön tiedotteessa, jonka mukaan "Naton ydinpelote perustuu liittokunnan ydinasejakojärjestelyyn ja ennen kaikkea Yhdysvaltojen laajennettuun pelotteeseen".
– Ranskalaiset ovat tehneet tätä Yhdysvaltoja informoiden. Ei luoda omaa ja irrallista, vaan täydennetään pelotekarttaa myös Venäjän näkökulmasta, Pesu sanoo.
Aloitteessa ovat mukana myös Saksa, Hollanti ja Belgia, joiden maaperälle on jo sijoitettu Yhdysvaltain ydinaseita.
Muut Ranskan aloitekelkkaan mukaan hypänneet maat ovat Ruotsi, Tanska, Norja, Britannia, Italia ja Kreikka. Näistä vain Britannialla on omassa määräysvallassaan olevia ydinaseita.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu.Ulkopoliittinen instituutti
Suomi "keskusteluiden piiriin"
Ranskan ydinasepelotteella on eurooppalainen ulottuvuus, mutta ne eivät Pesun mukaan "mene sen pidemmälle".
Kyse on strategian lisäksi ennen kaikkea ydinaseiden kantojärjestelmistä eli siitä, mistä ja minne ydinaseita voidaan teoriassa laukaista. Erityisesti Yhdysvaltain ja Venäjän ydinasepelote kattaa ydinsukellusveneiden, strategisten pommikoneiden ja pitkän kantaman ohjusten myötä käytännössä koko maailman.
Pesun mukaan Ranskan aloitteen merkitys onkin juuri siinä, että Euroopassa on etsitty Yhdysvaltain ydinasepelotteen kylkeen täydentäviä vaihtoehtoja.
Ranskalaiset ovat olleet eurooppalaisen ydinasepelotteen suhteen aktiivisimpia ja myös edenneet konkretiassa pisimmälle, Pesu sanoo.
– Suomi tulee nyt niiden keskusteluiden piiriin. Nyt voi miettiä, mitä Ranskan aloite alueellisesti tarkoittaa ja saadaan myös tietoa, mitä ranskalaiset ajattelevat asiasta, Pesu jatkaa.
Lue myös: Vasemmistoliitto ei kannata liittymistä ydinasepelotteeseen
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Oma kysymyksensä on, eteneekö Suomi mukaan myös käytännön toimintaan Ranskan kanssa. Sen presidentti Alexander Stubb (kok.) ehti jo todeta, ettei Suomeen tule jatkossakaan ydinaseita.
Mahdollisia osallistumisvaihtoehtoja ranskalaiseen ydinpelotteeseen voisivat Pesun mukaan olla esimerkiksi osallistuminen Ranskan ydinaseharjoituksiin tai ydinpelotteen tukeminen tavanomaisilla asejärjestelmillä.
Kyseeseen voisi tulla myös ranskalaisten ydinaseiden kantolaitteina toimivien Rafale-hävittäjien väliaikainen sijoittaminen Suomeen esimerkiksi osana harjoitustoimintaa, Pesu arvioi.
Tässä vaiheessa kyse on kuitenkin pikemminkin konsultaatiosta sekä tutustumisesta Ranskan ydinasedoktriiniin, Pesu katsoo. Doktriini määrittää sen, miten Ranska ydinaseitaan on valmis mahdollisesti käyttämään.
