Kyberturvallisuudessa ja sen pettämisessä on monesti kyse järjestelmän puutteista. Oikein toimiva ihminen voi kuitenkin torjua hyökkäysyrityksen.
Valtaosaa kyberrikollisista kiinnostaa raha. Hyökkäyksiä suunnataan finanssialan toimintaan, mutta myös yhteiskunnalle ja käyttäjille herkkiin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon. Hyökkääjien toiveena yleensä on, että hyökkäykseen reagoitaisiin esimerkiksi maksamalla hyökkääjälle lunnaita.
Ukrainassa käytävän sodan myötä havaitaan kuitenkin yhä enemmän ja enemmän hybridivaikuttamiseen viittaavaa toimintaa, jonka taustalla voi olla myös valtiollisia toimijoita, kertoo Telian Finlandin toimitusjohtaja Heli Partanen.
Tietoevryn tietoturvajohtaja Jari Pirhosen mukaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan jouduttiin kyberturvallisuudessa äärilaitaan. Uhkataso nousi nopeasti ja valtiollisen toimijan uhka herätti monet yritykset.
1:09
Tietoverkoissa hyökkäys tapahtuu yleensä järjestelmäheikkouden, kuten päivittämättömän järjestelmän kautta. Tietotekniset järjestelmät ovat tänä päivänä hyvin monimutkaisia ja tilannetta vaikuttaa entisestään nopeasti kehittyvä tekniikka. Yritys voi yrittää pysyä teknologisen kehityksen aallonharjalla esimerkiksi tekoälyn kanssa, mutta aina tuoreimmalle tekniikalle ei ole vielä tietoturvallisia järjestelmiä.
Pirhonen muistuttaa, että kaikista tietoteknisistä toimista huolimatta tietoturvan keskiössä on ihminen. Hän puhuukin lämpimästi tietoturvakoulutuksen puolesta. Yllä olevalla videolla hän perustelee, miksi ihminen on tietoturvan vahvin lenkki.
9:57