Asiantuntija arvioi MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Venäjän aggressiivisuus ja riskinotto ovat selvästi lisääntyneet.
Euroopan arktisen alueen strateginen merkitys kasvaa ja Venäjän toiminta huolestuttaa yhä enemmän. Maanantaina eurooppalaisia päättäjiä kokoontui Rovaniemelle keskustelemaan arktisen alueen turvallisuudesta.
Kokousta varjosti Venäjän drooni-isku Ukrainassa lähellä Puolan rajaa. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä entinen pääministeri Sanna Marin olivat vain hetkeä aiemmin olleet alueella, johon Venäjä iski.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkalan mukaan on vaikea arvioida, liittyikö iskun ajankohta arktiseen huippukokoukseen tai poliitikkojen vierailuun Ukrainassa.
– On tietysti mahdotonta käytettävissä olevien tietojen nojalla arvioida sitä, että pyrkikö Venäjä varsinaisesti hyökkäämään korkeita kansainvälisiä arvovieraita vastaan, joita oli myös käsittääkseni muistakin maista kuin vain Suomesta.
– Selvää on, että Venäjän sekä aggressiivisuus että riskinottokyky on kasvussa. Se heijastuu tähän tapahtumaan, sanoo Haukkala.
Haukkalan mukaan Venäjä pyrkii painostamaan erityisesti maita, jotka tukevat Ukrainaa. Hänen mukaansa Venäjän aggressiivisuus on lisääntynyt.
– Venäjän toiminta on siekailematonta ja edesvastuutonta. Ja selvästikin se koko ajan kokeilee rajoja.
Lue myös: Suomi liittyy Ranskan ydinpelotealoitteeseen – Hiski Haukkala: "Tämä ei ole mikään uusi turvatakuu Suomelle"
Venäjän uhka hallittavissa – hybridiuhat vaikeampia
Haukkala korostaa, että perinteinen sotilaallinen uhka on edelleen hallittavissa Naton ja yhteisen puolustuksen avulla.
– Meillä on edelleen Nato ja artikla 5 olemassa. Meillä on jatkuva puolustussuunnittelu ja harjoittelu Naton yhteisen pelotteen ja puolustuksen ylläpitämiseksi. Nämä ovat keinoja, joilla Venäjän sotilaallista uhkaa kyetään pitämään kurissa.
Sen sijaan hybridiuhat, kuten vaikuttamisoperaatiot ja kyberhyökkäykset, ovat vaikeampia torjua.
– Tämä on vaikea toimintakenttä, koska tämä lähtökohtaisesti suosii hyökkääjää. Periaatteessa maailma, sen rajat ja mielikuvitus ovat rajana tämänkaltaisessa toiminnassa. Siihen vastaaminen meille, ikävä kyllä, on aika vaikeaa, Haukkala sanoo.
Lue myös: Kylmäävä sotaennuste: "Suurin rähinä on vasta tulossa ja se on väistämätön"
Euroopan yhtenäisyys koetuksella
Haukkala pitää Euroopan nykyistä yhtenäisyyttä suhteessa Venäjään ja Ukrainan tukemiseen merkittävänä saavutuksena, vaikka tulevaisuus on epävarma.
– Iso kysymys liittyy nyt tähän tulevaisuuteen, että kykenemmekö me pitämään yllä tämä koheesio.
Hän viittaa Euroopassa jo järjestettyihin tai pian järjestettäviin vaaleihin, joissa Ukrainan tukemiseen ei välttämättä suhtauduta positiivisesti.
– Ikävä kyllä rehellinen pitää olla. Saksan viimeaikaiset vaalitapahtumat, mahdolliset Ranskan tulevat vaalit, vaalit myös ehkä muissa EU-jäsenmaissa nostavat merkittäviä kysymyksiä.
Haukkalan mukaan Suomen täytyy pitää omasta turvallisuudestaan huolta montaa eri reittiä pitkin.
– Me tarvitaan turvallisuuden kehiä, Natosta ja EU:sta alkaen. Lisäksi alueellisia ratkaisuja ja viime kädessä kahdenvälisiin alueellisiin kumppanuuksiin.
– Pahimman varalle myös Suomen oma puolustus, joka on aina meidän viimekätinen turvallisuustakuu, Haukkala summaa.
