Kansainvälinen urheilu otti Venäjän suhteen kovan linjan, kun maa aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuun lopulla. Vuoden ja etenkin syksyn mittaan urheilun kirjavalla kentällä on paljastunut myös poikkeavia linjanvetoja, joista kenties merkittävimmän teki Kansainvälinen nyrkkeilyliitto IBA.
IBA kumosi lokakuun alussa venäläisen puheenjohtajansa Umar Kremlevin johdolla Venäjän ja tämän liittolaisen Valko-Venäjän sulun lajin kilpailutoiminnasta. Syyskuussa omia Venäjä-ajatuksiaan esitteli myös muun muassa Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) puheenjohtaja Thomas Bach, jonka mukaan sotaa vastustavat venäläisurheilijat voitaisiin kenties ottaa jatkossa mukaan urheiluliikkeeseen.
LUE MYÖS: Kansainvälinen nyrkkeilyliitto päästää venäläiset ja valkovenäläiset takaisin kehään
Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian emeritusprofessori Hannu Itkonen arvioi, että urheilun toimijakenttä on niin pirstaleinen, että täysin yhteneväistä linjaa Venäjä-kysymyksen suhteen on vaikeaa löytää.
– Urheilussa on paljon erilaisia toimijoita, jotka ovat erilaisissa positioissa ja tekevät omista lähtökohdistaan omia päätöksiään. Mutta Venäjän suhteen nämä ääripäät rupeavat varmaan olemaan tässä, Itkonen sanoo.
– Tarkoitan, että on selkeästi ehdottomia lajeja, jotka sanovat, ettei venäläisurheilijoiden paluuta voida harkitakaan niin kauan kuin sota jatkuu. Sitten toisessa päässä on tämä nyrkkeilyliitto, jota johtaa varsin todennäköisesti oligarkkirahalla venäläinen henkilö.