Vaaleissa äänensä antoi 84,0 prosenttia äänioikeutetuista. Kyseessä on alhaisin äänestysprosentti sitten vuoden 1990.
Tanskan parlamenttivaaleissa sosiaalidemokraatit teki huonoimman vaalituloksensa yli sataan vuoteen, mutta säilytti silti paikkansa suurimpana puolueena. Pääministeri Mette Frederiksenin johtama puolue keräsi 21,9 prosentin kannatuksen.
Vielä neljä vuotta sitten sosiaalidemokraatit sai 27,5 prosenttia äänistä.
Vasemmistoblokki sai 84 paikkaa ja oikeistoblokki 77 paikkaa yhteensä 179-paikkaisille kansankäräjille. Kumpikaan blokki ei voi muodostaa hallitusta yksin, eli edessä ovat hallitusneuvottelut.
– Mikään ei viittaa siihen, että hallituksen muodostaminen olisi helppoa, Frederiksen sanoi tulosten selvittyä.
Sosiaalidemokraattien paikkamäärä putosi 12:lla jättäen puolueelle 38 edustajaa. Tiistaina käydyt vaalit olivat kolmannet peräkkäiset, joissa sosiaalidemokraattien kannatus on laskenut huomattavasti. Näin kävi myös vuoden 2024 eurovaaleissa sekä viime vuoden kunnallis- ja aluevaaleissa.
Kannatuksen laskua osattiin Frederiksenin mukaan kuitenkin puolueessa odottaa, sillä se oli hänen mukaansa normaalia kolmatta uudelleenvalintaa yrittäessä. Frederiksen on toiminut Tanskan pääministerinä vuodesta 2019 alkaen.
– Olen valmis ottamaan vastuun Tanskan pääministerinä toimimisesta jälleen seuraavat neljä vuotta, Frederiksen sanoi kannattajille.
Kakkonen jäi kauas
Pääministeripuolueen kannatuksen laskusta huolimatta vaalien toiseksi suurimman äänisaaliin kerännyt sosialistinen kansanpuolue jäi kauas sosiaalidemokraateista. Sosialistinen kansanpuolue sai 20 paikkaa 11,6 prosentin kannatuksella.
Tanskan puolustusministeri johtama venstre säilytti paikkansa oikeistoblokin suurimpana puolueena 18 paikalla ja 10,1 prosentin kannatuksella. Myös venstre teki kaikkien aikojen huonoimman vaalituloksensa.
