Urheilujohtajien ja päävalmentajien asema puhuttaa SM-liigassa – "Ei kukaan halua ottaa vastuuta päätöksistä, mitä ei tee"

Päävalmentajien ja urheilutoimenjohtajien asema puhuttaa – kuka kantaa suurimman vastuun toiminnasta? 2:37
Videolla Tulosruudun juttu SM-liigan päävalmentajien ja urheilujohtajien asemasta.

Päävalmentajien ja urheilutoimenjohtajien välinen työnjako ja valtataistelu on noussut SM-liigassa puheenaiheeksi. HIFK:n urheilujohtaja Tobias Salmelaisen ja Tapparan urheilujohtaja Jussi Tapolan mukaan tilanne ei ole aivan yhtä mustavalkoinen, miltä se ulospäin saattaa näyttää.

SM-liigassa on jaettu jo viidet päävalmentajapotkut tällä kaudella. Raju lukema on herättänyt keskustelua siitä, mikä on päävalmentajien asema tänä päivänä SM-liigan organisaatioissa.

Päävalmentajat kantoivat vielä joitakin vuosia sitten suurempaa vastuuta jääkiekkoseuransa sisällä. Nyt useat seurat ovat palkanneet urheilujohtajia tai -toimenjohtajia jakamaan päävalmentajien vastuuta, mikä on osaltaan heikentänyt päävalmentajan asemaa organisaatiossa.

HIFK:n urheilujohtajana toimiva Tobias Salmelainen korostaa sekä urheilujohtajien että päävalmentajien merkitystä organisaatiolle. Omat vastuualueet on tehtävä selväksi jo rekrytointi vaiheessa, jotta päävalmentajat ja urheilujohtajat tietävät oman tehtävänsä.

– Näen, että molemmilla on organisaatiossa erittäin tärkeä rooli. Vastuualueiden pitää olla mahdollisimman selkeät. Siitä se hyvä yhteistyö voi lähteä käyntiin ja siitä rakentuu myös luottamus, Salmelainen painottaa.

Salmelainen ymmärtää myös, mistä puheet eräänlaisesta valtataistelusta ovat syntyneet. Päävalmentajien vastuu organisaatiossa on pienentynyt, mikä ei kuitenkaan ole huono asia.

– Jos katsoo positiivisesti, pitäisi ottaa työtaakkaa pois ja antaa valmentajalle mahdollisuus keskittyä arkeen ja joukkueen johtamiseen, eikä tarvitse ottaa huomioon ulkopuolisia seikkoja, joita urheilujohtaja tällä hetkellä johtaa, Salmelainen sanoo.

HIFK:ssa päävalmentajan ja urheilujohtajan omat vastuualueet tehdään selviksi jo sopimusneuvotteluissa. Se helpottaa molempien osapuolien työtä. Myös kommunikoinnin merkitys korostuu.

– Toimivuus urheilujohtajan ja päävalmentajan välillä pitää olla todella hyvä, jotta seura saa parhaan mahdollisen tuloksen irti. Pitää pystyä haastamaan myös toinen toisiaan, kun on selkeät vastuualueet. Se on vain tervettä, jos on haastamista, kun joutuu katsomaan enemmän peiliin.

–  Ei kukaan päävalmentaja tai urheilujohtaja halua kävellä median edessä ja ottaa vastuuta päätöksistä, mitä ei tee, Salmelainen jatkaa vastuualueiden korostamista.

Ulkopuolinen paine luo uhan pitkäjänteiselle etenemiselle

Tämän kauden SM-liigassa on nähty jopa hieman hätiköityjäkin potkuja, jotka eivät lopulta ole tuottaneet joukkueelle tarvittavaa piristystä kurssin kääntämiseksi. Kun seuralla menee urheilullisesti kehnosti, on päävalmentaja usein se, joka joutuu tilanteessa kärsijän paikalle.

Urheilu ei ole aina ruusuilla tanssimista. Urheiluseurat joutuvatkin kokemaan myös tappioita ja vaikeita hetkiä, joiden aikana mitataan seuran pitkäjänteisyyttä. Potkut eivät ole aina oikea tie onneen.

– Urheiluun kuuluu myös ne huonot hetket ja tappiot. Jos sitä ajatellaan joka vuosi vain lyhytjänteisesti, se antaa aika usein potkut päävalmentajalle, Tapparan urheilujohtaja Jussi Tapola pohtii.

Salmelaisen on Tapolan kanssa samoilla linjoilla.

– Kyllä pitää aina harkita todella vahvasti ennen kuin potkuja edes mietitään. Jos hommia haluaa tehdä pitkäjänteisesti, pitää pystyä vaikeidenkin hetkien läpi mennä yhdessä.

Tilanne ei kuitenkaan ole aina yhtä mustavalkoinen. Jos peli kaukalossa takkuaa, saattaa urheilujohtajat saada painetta myös yhteistyökumppaneilta, minkä vuoksi urheilujohtaja on usein pakotettu tekemään vaikeitakin ratkaisuja.

– Urheilujohtajakin on pahassa välikädessä. Voi tulla sponsoreiden tai muiden sidosryhmien painetta, että nyt pitää toimia jollain tavalla. Sitä kautta voi olla, ettei urheilujohtaja pysty itse tekemään sitä päätöstä. Se ei ole välttämättä edes urheilujohdon asia tehdä sitä päätöstä. Nämä muut sidosryhmät vaikuttavat siihen, ettei pystytä olemaan pitkäjänteisiä, Tapola kertoo.

Salmelainen korostaa myös urheilujohtajan vastuuta valmentajan työrauhan luomiselle, vaikka ulkopuolista painetta tulisikin.

– Kyllä valmentajalle pitää antaa tietty työrauha, ja urheilujohtajalla on iso vastuu luoda se työrauha organisaation sisällä. Varsinkin paikoissa, joissa paine on kova ja fanit sekä yhteistyökumppanit antavat mahdollisesti palautetta, Salmelainen toteaa. 

Lue myös:

    Uusimmat