Jääkiekon MM-kisojen päänäyttämön yläparvella istuu mies, jolla on mahdollisuus määrätä yhdellä käskyllä kuka tahansa pelaaja ulos kaukalosta. Perusteiden on tosin oltava kunnossa. Suomalainen Markku Tuominen on Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n lääkinnän valvoja. Hän käyttää MM-kisojen ykköskaupungissa Zürichissä ylintä terveysturvallisuutta koskevaa valtaa.
MAINOS
Jääkiekon MM-kisat 15.–31.5.2026
Leijonien pelit, välierät ja finaali MTV3-kanavalla. MTV Katsomossa ottelut maksullisilla tilauksilla. Kaikki kisauutiset MM-jääkiekon verkkosivuilla.
Tuomista voi tituleerata hyvällä omallatunnolla lääkärilegendaksi. Jääkiekkolääkärinä hän on toiminut yli 40 vuotta. Palveluita ovat tarvinneet vuosien varrella niin Suomen Jääkiekkoliitto kuin muun muassa SM-liigaseura Ilves, jossa Tuominen toimi vuosikaudet. Hän on ollut aiemmin myös SM-liigan kurinpitoryhmän jäsen.
IIHF:n leivissä Tuominen on työskennellyt vuodesta 2003. Kuluva MM-turnaus on hänelle uran 25. Tuomisen virallinen titteli on medical supervisor eli lääkinnän valvoja. Hän seuraa koko kisat Leijonien A-lohkoa Zürichissä. Tuomisen tehtävät jatkuvat aina finaalin päättymiseen saakka.
Tuomisen tärkein prioriteetti on pelaajien terveysturvallisuus. Hänellä on otteluiden aikana suora yhteys pelaavien joukkueiden lääkäreihin.
– Teen meidän toiminta-alueemme lopullisia ratkaisuja. Käytännössä homma menee niin, että jos jäällä tapahtuu jotain, tehtäväni on huolehtia, että joukkueet saavat sen avun, mitä tarvitaan. Valvomme ja tilastoimme loukkaantumisia koko turnauksen ajan, Tuominen kertoo MTV Urheilulle.
Kenttätapahtumia seurataan yläparvelta hyvin tarkalla silmällä.
– Tarkkailen myös mahdollisia aivotärähdystilanteita. Jos mielestäni kaukalossa on mahdollinen aivotärähdyksen saanut pelaaja, eikä joukkue ota häntä pois pelistä, me voimme käskyttää täältä pelaajan lääkärintarkastukseen ja pois ottelusta.
Tilanne, jossa Tuomisen käsky käy, ei ole aivan ainutkertainen.
– Silloin tällöin sellaisia tulee. Voi olla esimerkiksi niin, ettei joukkue itse tiedosta tapausta. On ollut jokin kulmatilanne, jota ei ole nähty. Silloin täältä ilmoitetaan, että pelaaja nyt pukukoppiin tarkistukseen.
Lääkinnän valvojan tehtävässä korostuvat etenkin nopea päätöksentekokyky ja reagointitaidot. Pitkä, lähes 50-vuotinen kokemus on valtava voimavara.
– Kun on nähnyt vuosikymmenet otteluita, osaa arvioida, mitä siellä on voinut tapahtua. Esimerkiksi kiekon aiheuttamat vammat ovat kuitenkin kasvaneet määrällisesti todella paljon. Sellaiset ovat usein tilanteita, joita ei täältä näe tai pysty havainnoimaan.
Pukukopista dopingtestiin

Tuominen työskentelee myös tiiviisti MM-kisoissa toteutettavan dopingtestaustoiminnan kanssa. Hänen rooliaan voisi kuvailla sparraavaksi, sillä IIHF on ulkoistanut varsinaisen testaamisen. Yleensä konkreettiset testit tekee paikallinen antidopingtoimija.
– Minun tehtäväni on tuoda se jääkiekkopuolen ymmärrys siihen testaamiseen. Eli miten testaajat toimivat pukukopeissa ja niin edelleen. Tai mitä tehdään, jos on testiin määrätty pelaaja, joka lähteekin loukkaantumisen vuoksi sairaalaan, Tuominen avaa.
– Testaajat kun toimivat niin monissa lajeissa, niin yksittäisen lajin tuntemus ei välttämättä ole niin laajaa. Tyypillinen ongelmatilanne on se, että mitä tapahtuu, jos jääkiekkopelaaja saa ulosajorangaistuksen ottelun lopussa, ja hänet on aiemmin valittu testiin. Moni dopingtestaaja jää siinä kohtaa miettimään, että mitä se tarkoittaa käytännössä. Se pelaajahan haetaan sieltä kopista sitten testiin. Määrätty testi ei jää väliin ulosajon vuoksi.
Millä tavalla MM-kisoissa sitten testataan? Joutuvatko kaikki pelaajat testiin? Onko testaaminen satunnaista?
– Noihin kysymyksiin voin sanoa näin, että emme tiedä. Jokaisesta pelistä voi joutua pelaajia testiin. Määriä emme tiedä. Ne ovat sitä satunnaisuutta, joka ei kulje edes minun kauttani. Valmiudet on tehdä testejä jokaisessa pelissä, hän päättää.

