SM-liigan pistepörssin hallitsija jäi jalkoihin pihapeleissä – kohtasi karun totuuden A-nuorissa: ”Ei hän syntynyt Arnold Schwarzeneggerinä”

Pistepörssiä johtavan Eemeli Suomen nousu SM-liigan huipulle on tullut vuosikausien rajun raadannan kautta. Ilveksen kapteeni ymmärsi A-nuorissa, ettei hänellä ole oikotietä ammattilaisuuteen ja alkoi kehittää puutteitaan. Näin Suomesta tuli SM-liigan tähti ja mahdollinen pelaaja MM-kisajoukkueeseen.

Eemeli Suomen kausi Ilveksen B-nuorissa loppui ikävään nilkkavammaan. Toipuminen vei kuukausia, eikä hän ollut syksyllä 2013 terävimmillään, kun sarja oli vaihtunut vaativampaan A-nuorten SM-liigaan.

Suomi oli ollut aina tunnollinen ja kestävä pelaaja, pelinäkemykseltään ja perustaidoiltaan lahjakas. Nyt edessä oli kuitenkin iso taitekohta.

Jos hän haluaisi jääkiekosta joskus ammatin, olisi vedettävä työkintaat käteen.

Suomi oli jäänyt jo nuoremmissakin junnuissa jälkeen parhaista ikätovereistaan kaksinkamppailuissa ja luistelussa. Ne osa-alueet oli saatava paremmaksi.

Projekti on onnistunut enemmän kuin hyvin, kun katsoo SM-liigan pistepörssiä, jota hän johtaa (21+26=47).

– Ei se ehkä mikään viimeinen herätys ollut, mutta tiesin silloin, että edessä on paljon töitä, Suomi muistelee muutoksen tuonutta vuonna MTV Urheilulle.

Muut lähtivät jäähdyttelyyn, Suomi salille

Ilveksen nykyinen päävalmentaja Jouko Myrrä valmensi Suomea ensimmäisen kerran C-nuorilla. Hänellä oli koutsattavanaan hiomaton timantti.

Suomi rikkoi kaudella 2014–15 A-nuorten SM-liigan kaikkien aikojen yhden kauden piste- ja syöttöennätyksen runkosarjassa tehopistein 19+60=79. Siitä huolimatta hän oli pelaajana vielä täysi raakile.

Myrrä on yksi valmentajista, jotka ovat auttaneet ja potkineet Suomea eteenpäin. Peruskestävyys on ollut aina hyvä, mikä on antanut hyvän lähtökohdan voimaharjoitteluun.

– Kun muut lähtivät A-junnuvuosina loppuverryttelyyn, hän lähti tekemään salille kyykkyjä ja rinnallevetoja. Sitä kautta kroppaa saatiin valmiimmaksi.

Kun Suomea katsoo nyt, hän vaikuttaa ”luonnonvahvalta” mieheltä, joka on ollut esiteinistä lähtien lihaksikas. Se on täysin väärä mielikuva.

– ”Suppo” ei ole syntynyt minään Arnold Schwarzeneggerinä. Hän on ollut biologiselta iältään oikeaa ikäänsä nuorempi.

– Suomi kuuluu siihen kategoriaan, joka on tehnyt viimeiset kymmenen vuotta harjoitteet viimeisen päälle täysillä. Kun ne harjoitteet tehdään oikeilla malleilla, pelaaja kehittyy.

Apua luisteluun NHL-pelaajan isältä

Ilveksen aiempi päävalmentaja Karri Kivi huomautti Suomelle SM-liigauran alussa, että hän oli usein kaukalossa ”perseellään”. Voimatasot olivat liian matalat, eivätkä luistimet pysyneet vielä riittävän tukevasti jäässä kamppailutilanteissa.

Raaka voima ei auta kamppailutilanteissa, jos asento ei ole tarpeeksi jykevä ja matala. Polvet suorana kuikuileva pelaaja lentää luistimet jalassa katolleen pienestä hipaisusta, vaikka hän nostaisi kerrostalon penkiltä.

Matalalla olemiseen tarvitaan vahvoja jalkoja ja keskivartalon lihaksia. Kun Suomen peliä katsoo nyt, häntä on erittäin vaikea irrottaa kiekosta puhtailla taklauksilla tai perinteisellä mailan nostolla.

Sama periaate pätee, kun pitää päästä pysähtyneestä kamppailutilanteesta liikkeelle nopeasti.

Raa’asta perusvoimasta ei ole hyötyä, jos pelaaja ei saa kanavoitua sitä tehoksi jäällä. Jos pelaaja sutii suorassa luistelussa haarat liian levällään, ylävartalo taipuu liian eteen ja potkun saatto jää sisäterälle, kuntosalilla vuodatetut hikipisarat valuvat hukkaan.

Myrrä kutsuu nykypelaajia ”yksityisyrittäjiksi”, jotka ovat valmiita kääntämään kaikki kivet edetäkseen uralle. Myrrän ja muiden Ilveksen omien valmentajien lisäksi Suomi on käyttänyt NHL-pelaaja Henri Jokiharjun isän Juha Jokiharjun neuvoja luistelutekniikan kehittämisessä.

Metodeihin on kuulunut muiden muassa videoiden kuvaaminen ja niiden analysointi yhdessä.

– Vaikea sanoa mitään yhtä juttua, mikä olisi auttanut minua luistelussa erityisesti eteenpäin. Mutta on niistä opeista ollut paljon hyötyä, Suomi sanoo.

Isoveli kirittäjänä pihapeleissä

Lähes kaikki ammattilaisjääkiekkoilijat ovat luonteeltaan kilpailullisia, mutta sitten on se oma spesiaaliosastonsa, jolta löytyy ruuvista aina yksi ylimääräinen kierros. Oli kyse treeneistä tai peleistä.

Studioisäntä Tuomas Nyholm vertasi Suomen luonnetta Telian studiossa Minnesota Wildin pitkäaikaiseen kapteeniin Mikko Koivuun.

Vertaus saa hänet hämilleen.  

– En tunne tyyppiä (Koivu), mutta olen kyllä seurannut hänen uraansa, Suomi kuittaa nöyränä tamperelaisena.

Kun kilpailullisuuden oikeasta alkulähteestä puhutaan, löytyy isompi vaikuttaja lapsuudenkodista Lempäälästä. Eemeli yritti pysyä neljä vuotta vanhemman isoveljen Roopen perässä pihapeleissä.

– Ei siinä oikein pärjännyt neljä vuotta vanhempaa vastaan, vaikka olisi halunnutkin.

”Nälkäinen ja matkalla johonkin”

Suomen, 24, jääkiekkoura on edennyt huimaa vauhtia viime vuosina. Hän on noussut maajoukkueen aktiiviseen rinkiin, josta on mahdollista ponnistaa MM-kisoihin asti.

NHL-varausta ei ole kuulunut, mutta ovet ovat avoinna Pohjois-Amerikkaan asti nykyisellä kehityskäyrällä.

Nöyryydestä ei Suomen ura tule ainakaan olemaan kiinni. Hänen puheestaan kuuluu läpi Raimo Helmisen ja nuoren Aleksandr Barkovin vaatimattomuus, johon on padottu sisään isoa johtajuutta.

– Olen oma itseni hallilla ja yritän olla sitä kautta hyvä kapteeni. Se toimii itselleni parhaiten.

Ilveksen pitkäaikainen kärkipelaaja Sami Sandell on yksi pelaajista, josta Suomi on ammentanut esimerkkiä uransa aikana. Sandell pystyi kehittämään itseään varttuneempana pelaajana ja ikään kuin löysi pelaajaytimensä vasta lähempänä kolmekymppistä.

Suomi oli todennut Ilveksen junioreiden tilaisuudessa, että hän pystyy tulemaan koko ajan paremmaksi, kovemmaksi ja räjähtävämmäksi.

– Hän on edelleen nälkäinen ja matkalla johonkin. Se on hyvien ammattiurheilijoiden yhteinen nimittäjä, että kehitettäviä kohteita löytyy aina, Myrrä kuvailee.  

”En tätä muuten tekisi”

Suomi tulee olemaan keväällä ison seurannan kohteena, kun hän johtaa Ilvestä kohti pudotuspelirynnistystä. Tasaisen kauden pelanneella Ilveksellä on arvioitu olevan jopa mahdollisuuksia haastaa Kärpät ja Tappara kevään peleissä.

Suomen mopedin pyörät pysyvät maassa – hän puhuu odotetusti pelin kehittämisestä ja siitä, että playoffeihin on vielä matkaa.

Omista lähiajan tavoitteista utelu olisi ajanhukkaa. Hänen ajatuksensa on todennäköisesti siinä, että seuraavissa treeneissä syötöt osuisivat lapaan, salilla kyykyssä polvikulma pysyy optimaalisena ja seuraavan ottelun kulmakamppailussa kiekko jää itselle.

Mutta että onko pitkien päivien aikana tullut koskaan tunnetta, että nyt olisi kiva olla kotona lepäämässä?

Suomi miettii vastausta vähän aikaa.

– Ei varmaan. Tykkään kuitenkin lätkästä, ja haluan pelata sitä. En tätä muuten tekisi.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja