Eduskunnan Ukraina-ryhmän lakialoitetta rahankeräyslain muuttamiseksi on saanut kansanedustajien kesken laajaa kannatusta.
Eduskunnan täysistunnossa käsitellään torstaina lakialoitetta rahankeräyslain muuttamisesta.
Eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän lakialoitteen on allekirjoittanut yhteensä 132 kansanedustajaa.
Tukea aloitteelle on saatu laajasti myös pääministeripuolueesta kokoomuksesta sekä hallituspuolue perussuomalaisista.
Allekirjoittajien joukossa on muun muassa puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.), kansanedustaja ja entinen Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg (kok.), kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll (kok.) ja entinen ulkoministeri, kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.).
Tästä on kyse
Keskustelu asiasta liittyy MTV:n joulukuussa uutisoimaan tapaukseen, jossa Ukrainalle rahaa keräävät Your Finnish Friends ry ja Ukrainan maanpuolustuksen ystävät ry saivat Helsingin hallinto-oikeudesta kieltävät päätöksen rahankeräysluville, joilla olisi kerätty rahaa ja materiaalilahjoituksia Ukrainan asevoimissa taistelevien suomalaisten hyödyksi.
Lue myös: Ukrainan asevoimia ei voi tukea rahankeräyksellä Suomessa – yhdistys haluaa lakiin muutoksen
Hallinto-oikeuden päätöksessä vedottiin siihen, että Suomen valtio tukee jo Ukrainaa, ja asevoimien tukeminen ei ole laissa määritelty "yleishyödyllinen" kohde, johon rahaa voisi kerätä. Myös Poliisihallitus on samaa mieltä lain tulkitsemisesta.
Sisäministeriöstä kommentoitiin tuolloin MTV Uutisille, ettei ministeriössä ole valmisteilla hankkeita lain muuttamiseksi.
Myöhemmin sisäministeri Mari Rantanen (ps.) on vastannut myös aiheeseen liittyviin kirjallisiin kysymyksiin samalla tavalla.
Lue myös: Hallitus ei aio muuttaa rahankeräyslakia Ukrainan asevoimien tukemiseen
"Olisi selkeä viesti"
Ukraina-ystävyysryhmä katsoo, että nykyisen rahankeräyslain tiukka tulkintakehikko vaikeuttaa suomalaisten mahdollisuuksia tukea Ukrainaa käytännön tasolla.
Lakimuutos olisi heidän mukaansa selkeä viesti kansalaisyhteiskunnalle siitä, että avustustoiminnalle halutaan luoda hyvät edellytykset.
– Meidän on pidettävä lähtökohtana sitä, että esimerkiksi ensiaputarvikkeita voidaan toimittaa sinne, missä niitä tosiasiallisesti tarvitaan, Ukraina-ystävyysryhmän toinen puheenjohtaja, kansanedustaja Aleksi Jäntti (kok.) sanoo tiedotteessa.
Ystävyysryhmän toinen puheenjohtaja, kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr.) taas sanoo, että lakialoite ei muuttaisi sitä, että aseellinen ja siihen rinnastettava tuki säilyisi jatkossakin ainoastaan valtion toimivallassa.
– Lakialoitteen myötä Suomi liittyisi niiden EU-maiden joukkoon, joissa Ukrainan humanitaariselle ja materiaaliselle tuelle ei ole asetettu tiukkoja lainsäädännöllisiä raameja. Kaikki aseellinen ja siihen rinnastettava tuki säilyisi jatkossakin yksinomaan valtion toimivallassa, Tynkkynen sanoo.
Ystävyysryhmä huomauttaa myös, että Suomi on historiallisesti tukenut vahvasti vapaaehtoisen maanpuolustuksen perinteitä, kuten Lotta Svärd -järjestön toimintaa.
Heidän mukaansa lakimuutos olisi lisäksi linjassa kansallisen turvallisuuden, kansainvälisen oikeuden ja useiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden käytäntöjen kanssa.