Kaikki eduskuntaan edenneet kansalaisaloitteet pitää käsitellä asianmukaisesti, vaikka asia olisi kansanedustajan omaa kantaa vastaan, sanoo eduskunnan varapuhemies Paula Risikko.
Kansalaisaloite eutanasialain säätämiseksi on annettu eduskuntaan jo kaksi ja puoli vuotta sitten, keväällä 2024. Silti sitä ei ole vieläkään käsitelty loppuun sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
Eduskunnan varapuhemies Paula Risikko (kok.) ei ota kantaa yksittäisiin kansalaisaloitteisiin, mutta hän painottaa MTV Uutisille, että kaikkia kansalaisaloitteita, jotka etenevät eduskuntaan, kuuluisi käsitellä asianmukaisesti.
– 2,5 vuotta on liian pitkä aika käsitellä kansalaisaloitetta. Olisi ollut hyvä jo saada valmiiksi mietintö valiokunnasta. Olisi sitten mikä tahansa lopputulos, mutta käsiteltävä se olisi ollut, sanoo Risikko.
MTV Uutiset kertoi viime maanantaina, että kansalaisaloite eutanasialain säätämiseksi on jumissa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Opposition mukaan etenkin hallituspuolue kristillisdemokraatit jarruttaa sen viemistä äänestykseen eduskunnan täysituntoon.
Lue lisää: Eutanasia jumissa – Päivi Räsäselle rajua kritiikkiä
Jos eduskunta ei ehdi käsitellä kansalaisaloitetta vaalikauden aikana, se raukeaa. Tämä olisi Päivi Räsäsen (kd.) mielestä ainoastaan hyvä asia.
– Minusta olisi isänmaan etu, meidän terveydenhuoltomme etu ja potilaiden etu, että tämä raukeaisi, totesi Räsänen MTV Uutisille viime viikolla.
Intohimot sivuun
Risikon mukaan kansanedustajan pitäisi antaa aloitteen käsittelyn edetä, vaikka hänellä saattaa olla täysin eri suhtautuminen asiaan kuin kansalaisaloitteella.
– Kansalaisaloite on kansalaisten tapa vaikuttaa päätöksentekoon. He tekevät sen vakavissaan ja keräävät siihen nimiä. Sen tähden katson, että sitä työtä pitää arvostaa ja kansalaisaloite pitää käsitellä, korostaa Risikko.
Samaa mieltä on Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund. Hän muistutti jo viime viikolla, että poliitikkojen ei pidä sekoittaa kansalasialoitteita ja hallituksen tavoitteita keskenään.
– Vetoaisin jokaisen kansanedustajaan ja ministeriin siinä, että laittakaa omat intohimot ja vakaumukset sivuun, kun käsitellään kansalaisaloitetta. On kunnioitettava demokratian pelisääntöjä, kiteyttää Grönlund.
Asia esille puhemiesneuvostossa?
Risikko kannustaa valiokuntien edustajia nostamaan ongelmat esille eduskunnan puhemiesneuvostossa.
Puhemiesneuvostoon kuuluu eduskunnan puhemies, varapuhemiehet ja valiokuntien puheenjohtajat. Neuvosto kokoustaa ennen istunnon alkua istuntopäivinä.
Aiotaanko tähän puuttua puhemiesneuvostossa?
– Siitä pitää varmasti keskustella puhemiesneuvostossa. Tietysti toivon, että valiokunnan edustajat tuovat vaikka esille sen, minkälainen suunnitelma heillä on.
Miten te voisitte auttaa valiokuntaa?
– Pitää muistaa se, että ei puhemiesneuvostokaan puutu valiokunnan itsenäiseen päätöksentekovaltaan. Mutta jos meillä on tieto, että tarvitaan jotain apua, sitten tietysti käsitellään se. Mutta tämä ei ole tullut meille puhemiesneuvostoon tietoon.
Vaikka Risikko on sitä mieltä, että kansalaisaloitteita pitää käsitellä kohtuullisessa ajassa, hän ei olisi valmis muuttamaan nykyistä järjestelmää. Hänen mielestään on hyvä asia, että kansalaisaloitteet raukeavat, kun vaalikausi loppuu.
– Esimerkiksi hallituksen esitykset, jotka jäävät kesken, nekin raukeavat. Olisi aika iso muutos, että jokin asia jatkaisi seuraavalle kaudelle. Siinä ajassa on maailmakin saattanut muuttua jo vaikka kuinka paljon, sanoo Risikko.
