"Väite, että koulutamme vanhentuneeseen sotaan, ei vastaa todellisuutta."
Puolustusvoimat "tunnistaa kritiikin", jota Suomen asevoimien nykyiset ja entiset työntekijät esittävät MTV Uutisten jutussa Puolustusvoimien drooniosaamisesta.
Maavoimien ilmailun ja miehittämättömien järjestelmien tarkastaja, everstiluutnantti Jaakko Kauppisen mukaan Puolustusvoimat kuitenkin ottaa oppia Ukrainan sodasta ja kehittää jatkuvasti droonikykyjään.
Suomen uusista droonihankinnoista huolimatta sotilaslähteiden mielestä Puolustusvoimien droonien ympäriltä puuttuu jatkossakin kaikki se, mikä on tehnyt niistä niin tehokkaita Ukrainassa.
Kyse on ekosysteemistä, joka sisältää esimerkiksi droonien valmistuksen, niiden ohjelmistojen ja osien jatkuvan päivittämisen sekä mittatilaustyönä tehdyn tiedustelu- ja johtamisjärjestelmän.
Lopputulos on sotilaslähteiden mukaan se, että "Puolustusvoimat kouluttaa varusmiehiä sotaan, jollaista Venäjä ei enää käy".
– Väite, että koulutamme vanhentuneeseen sotaan, ei vastaa todellisuutta, vastaa everstiluutnantti Kauppinen.
Kauppisen mukaan Puolustusvoimat panostaa nimenomaan drooneja ympäröivään ekosysteemiin eli esimerkiksi ohjeistukseen, organisaatioon, harjoitustoimintaan, johtamiseen ja jatkuvaan kehitystyöhön.
Droonien ekosysteemi on hänen mukaansa "vähintään yhtä tärkeä kuin materiaali".
– Myös itse materiaalisessa kokonaisuudessa drooni on vain osa järjestelmää, johon kuuluvat maa-asemat, ohjauslaitteet, suunnittelu- ja ohjausjärjestelmät, Kauppinen sanoo.
– Myös yhteensopivuus liittouman kanssa tulee varmistaa ja järjestelmien elinkaari ja päivitettävyys ovat meille avainasemassa, hän jatkaa.
Ukraina ja Venäjä kehittävät kilpaa uusia droonijärjestelmiä. Länsimaat yrittävät oppia ja pysyä perässä.
Ei vähättelyä
Kauppinen kiistää väitteen, jonka mukaan Puolustusvoimat vähättelee droonien merkitystä modernissa sodankäynnissä.
– Puolustusvoimat rakentaa kerroksellista miehittämättömien järjestelmien suorituskykyä. Se on kaikkien puolustushaarojen ja aselajien yhteistoimintaa, Kauppinen sanoo.
– Ukrainasta näkyy yksittäisiä lentoja ja kokemuksia sosiaalisen median kautta. Meillä puolestaan on laaja-alaista tutkimusta ja kansainvälistä yhteistyötä, joten näkökulmat ovat erilaisia, hän jatkaa.
Puolustusvoimien taholta on useissa yhteyksissä väitetty, etteivät droonit sovellu Suomeen kylmyyden ja metsäisen maaston vuoksi yhtä hyvin kuin Ukrainaan.
Kriitikoiden mukaan Suomen erityispiirteitä on liioiteltu.
– Kaikkea, mikä Ukrainassa toimii, tai tiettyjä taktiikoita ei voi suoraan ottaa meidän toimintaympäristöömme, Kauppinen sanoo.
Everstiluutnantti Kauppisen mielestä on "hyvä kysymys", pitäisikö droonien olla oma aselaji./All Over Press
"On totta"
Sotilaslähteet pelkäävät, että Suomen nykyisin käyttämien ranskalais-amerikkalaisten Parrot-kameralennokkien surkeus vaikuttaa jopa Puolustusvoimien käsitykseen droonien tärkeydestä.
Näitä moitteita Kauppinen ymmärtää.
– On totta, että aiemmat noin viiden vuoden takaiset hankinnat alkavat olla elinkaarensa päässä, Kauppinen sanoo.
– Olemme hankkineet myös kaupallisia lennokkeja koulutustoiminnan elävöittämiseen, esimerkiksi lennokintorjunnan maalilaitteiksi, hän jatkaa.
Puolustusvoimien Parrot-kameradroonien käyttöön liittyvät määräykset ovat tällä hetkellä yhden sotilaslähteen mukaan sellaisia, "ettei niillä voi edes kunnolla harjoitella". Toisen lähteen mukaan droonien määrät ovat niin pieniä, ettei "harjoittelu onnistu".
Sotilaslähteet haukkuvat estoitta Suomella käytössä olevia Parrot-drooneja.AOP
Uusia drooneja
Puolustusvoimat on keväällä hankkinut Parrot Ukraina -lennokkeja, jotka ovat "merkittävästi suorituskykyisempiä" kuin edeltäjänsä, Kauppinen sanoo.
Ne saadaan koulutuskäyttöön ensi vuoden alkuun mennessä.
Puolustusvoimien 14 miljoonan euron droonikauppa kotimaisen Insta-yhtiön kanssa parantaa sekin Suomen droonitilannetta, sanoo Kauppinen.
– Ne droonit hankitaan juuri rauhan ajan toimintaympäristöön ja rauhan ajan koulutuskäyttöön. Ne ovat laadullisesti turvallisia koulutuskäytössä, Kauppinen kertoo.
Instan droonit on hankittu FPV-droonien koulutuksen laajentamiseen, kun taas uudella Parrot Ukrainalla parannetaan joukkojen tiedustelua ja valvontakykyä.
– Insta-hankinta ei ole vain koulutuslaiteosto, vaan siinä mahdollistetaan myös ketterää kansallista kehitys- ja päivitystyötä, Kauppinen sanoo.
FPV-droonien käyttökoulutus Puolustusvoimissa aloitettiin vuonna 2025. Tätä koulutusta laajennetaan parhaillaan kaikkiin Maavoimien joukko-osastoihin sekä Merivoimiin ja Ilmavoimiin, Kauppinen sanoo.
Droonit aiheuttavat arviolta 70-90 prosenttia kaikista Ukrainan sodan tappioista.Ukrinform/Shutterstock/All Over Press
"Ukraina on sotatilassa"
Kriitikoiden mielestä Puolustusvoimien drooniosaaminen ei kuitenkaan kehity riittävän nopeasti.
Kauppisen mukaan kritiikki voi johtua siitäkin, että Ukraina on sodassa, kun taas Suomessa vallitsee rauha.
– Puolustusvoimat on lisäksi reserviläis- eikä ammattiarmeija. Varusmiehiä kouluttaessa pitää huomioida turvallisuusmääräykset. Ukraina on sotatilassa, jolloin teknologian ja järjestelmien kehitys on hyvin voimakasta, hän sanoo.
Suomessa drooneja on toistaiseksi ostettu vain varsin pieniä eriä, kun taas Ukraina ja Venäjä käyttävät niitä valtavia määriä. Puolustusvoimat on perustellut hankintastrategiaansa sillä, että teknologia voi vanhentua vuodessa, jopa kuukausissa.
Sotilaslähteet ja Maavoimien ilmailun ja miehittämättömien järjestelmien tarkastaja ovat eri mieltä droonien päivittämisen helppoudesta.STELLA Pictures / ddp
Kauppisen mukaan hankintastrategiassa keskeistä on, ettei hankita laitteita, joiden elinkaari ja päivitettävyys eivät kestä teknologian tai vastatoimien nopeaa kehitystä.
MTV Uutisten haastattelemat sotilaslähteet pitävät droonia poikkeuksellisen helposti, nopeasti ja halvalla päivitettävänä asejärjestelmänä. Jos kamera vanhenee, sen voi yleensä vaihtaa ruuvimeisselillä ja kolvilla.
Kauppisen mukaan droonikoulutuksessa vaihdetaan komponentteja, tutustutaan järjestelmiin ja opitaan myös korjaamaan laitteita.
– Osa järjestelmistä on kuitenkin niin monimutkaisia, ettei niiden muokkaus välttämättä onnistu. Korostan, ettei kameran tai tietyn piirin vaihto tai ohjelmointi ole niin yksinkertaista, että jokainen osaisi tehdä sen ilman kunnollista koulutusta, hän jatkaa.
Oma aselaji?
Sotilaslähteiden mukaan droonien pitäisi Suomessa olla oma aselajinsa esimerkiksi jalkaväen ja tykistön rinnalla. Näin on Ukrainassa ja Venäjällä.
– Hirvittävä virhe, jos näin ei tehdä, lähde sanoo.
Lähteet pitävät huolestuttavana, ettei Suomella ole mitään esimerkiksi Venäjän Rubikon-keskuksen tapaista droonisodankäynnin yksikköä, jonka tehtävä olisi kehittää sekä drooneihin liittyvää teknologiaa että niiden käyttöä.
Everstiluutnantti Kauppisen mielestä on "hyvä kysymys", pitäisikö droonien olla oma aselaji tai voisiko Puolustusvoimissakin olla Rubikonin kaltaisia kehitysyksiköitä.
– Kokonaisuuden rakentaminen ei saa olla vain yhden toimialan tai aselajin varassa, vaan työtä tehdään tiiviisti, yhteistyössä ja laaja-alaisesti kaikkien kanssa, Kauppinen sanoo.
– Järjestelmien koulutus laajennetaan kaikkiin varuskuntiin, ja jatkossakin kehitämme sodan ajan organisaatiota vastaamaan kentän muuttuviin vaatimuksiin, hän jatkaa.
Väite, että koulutamme vanhentuneeseen sotaan, ei vastaa todellisuutta, everstiluutnantti Kauppinen sanoo.Jaakko Stenroos/All Over Press
Kauppisen mukaan kaikissa drooniasioissa on hyvä huomata, että Suomi toimii osana puolustusliitto Natoa. Osana liittokuntaa Suomi kehittää ja hankkii drooniosaamista.
Kauppinen painottaa lisäksi, ettei halua tyrmätä kritiikkiä tai "rakentavaa palautetta", kuten hän kuvailee MTV Uutisille puhuneiden sotilaslähteiden kommentteja.
– Kritiikin perusteella pitää kehittää, ja varsinkin rakentava kritiikki on erittäin positiivista, Kauppinen sanoo.
– Luonnollisesti tunnistamme tämän kokonaisuuden, kehitämme toimintaa ja parannamme sitä, hän jatkaa.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa ulkomaantoimittajana. Hän on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
